Aamuvarhaisella, hetkellä ennen
lintujen kevätriemuista laulua,
tunsin kehollani kysyvän kätesi:
vieläkö rakastat minua, kultani,
yhäkö yllän suosikiksi,
yhäkö bonuspisteitä kertyy..?

Vitkastellen avasi linnut kurkkuaan,
vihdoin visersivät viehkot virret.
Viimein heräili käteni, hymyili,
kehollasi vaelsi, vastaili ja vakuutti:
yhä yllät suosikiksi, iki-iloni,
yhä plussat laariisi ropisee...

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Kaunista ja kypsää rakkautta. On ilo lukea tuota, rivien välistäkin hehkuu rakkaus toisiinne, onnellisuus.

Tuntuu kuin itsekin saisi pienen siivun siitä mukaansa päivään.

 

-lumihuntu

 

Suloista sanahelinää.  Kiitti kirjoittajalle.

kirsikankukka55

Ihana kuvaus rakkaudesta, hyväksynnästä...

 

Oletpa kerrankin oikeassa sataprosenttisesti...

Sisältö jatkuu mainoksen alla