Sydämeeni osasit hiljaa hiipiä,
olit kuin enkeli ilman siipiä.
On kulunut aikaa, kun viimeksi minut huomasit,
kunpa useammin olisit täällä luonani.
Tunnen edelleen rakkautta sinuun,
mutta sinä et edes enää katso minuun.
Sinut nähdessäni se on helppo muistaa,
kuinka vielä joskus sain sinua halata ja rutistaa.
Kun ohi kävelet, näytät minulle kylät eleet,
silloin taas saan kasvoiltani pyyhkiä kyyneleet.