Minä nostin sen alas
laatikon
ja päätin olla
vahva
katsoa tämän
loppuun asti
minä raotan
pakkausteippiä
silloin näen
pienoismallin
purjeet
miksi purje
on kostea
minä olen
aallokossa
ruori ei pysy
kädessä
purjeet
repeävät
ei peräsintä
ei airoa
vain merisairaan
huuto
ja myrsky
joka heittää
haaksirikkoutuneen
aina uudelleen
hiekalle
minä luovutan
laitan teipin
takaisin
nostan sen
takaisin
hyllylle
ei minusta
rakas
ole merelle
sinä rakas
olit
sielultasi
merimies
silmäsi kuin
meren
sini
kasvosi
ahavoituneet
monissa
meren tuulissa
kätesi karheat
ja sinä rakas
olit ankkuri
jolla pidit
meidät
tukevasti
pinnalla