Sinähän tiedät, että
olet aamujeni aurinko,
päivieni piriste,
iltojeni ihme,
öitteni öylätti,
ja että minä rakastan sinua niin.

Siksi minä tunnustan, että
vaikka olisit savolainen,
kerettiläinen, kihtisääri,
ruotsinkielinen, torikauppias,
vajaasti sivistynyt,
voin ja kerman ystävä,
kahvin kittaaja,
hölösuu turhan tarinoija,
minuakin viksumpi -
rakastaisin sinua silti niin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sitä kun ei ällää että mihin hittoon katekooriin mikäki runo kuuluu?
Onko ny kysees elämänmenoo luannovvaloo tai -kiartoo, tunteita vai mitä ihmettä?
Kun kaikki runot sopii kuiteski samaan syssyyn ja yhteen samaan katekooriin ja maailman menoon.
Vaikeeta on ja niin turhan monimutkasta. Pitäs olla vaan yksinkertasesti, ilman mitään eri tekojakoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla