On maailman taakkoja kantaneet
iät ajat aasit ja kulit
Ikeen alle viimein sortuneet
vaikka sinäkin Suurin tulit

Miksi taakkamme poies ei mennytkään
yhä jatkamme ikeen alla
On ryysyt päällämme kuluneet
seuranamme pelkkä halla

Uskoimme luotimme parempaan
kun kuulimme Sinä tulit
Tuhat vuottako vieläkin oottaa saa
ennenkuin vapautuu kulit

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla