Kun mummo tuli metsästä,
hän ei haissut kuolemalta,
pikemmin kulkukoiralta.
Hänen poskillaan punotti
Karjalan laulumaat
ja hän puhui laittavansa
uudet kirkkaat verhot
vanhainkodin ikkunaan.

Sellainen isoäiti oli.
Sitä on hyvä muistella,
kun itse olen vaari.
Kuulen pojanpojan
nauravan piirretyn
tahdissa
ja pian on ilta,
mutta se ei satu
sydämessä.
Kyynel tulee silmään.
Se on makea.