Syksy tulee, halloja lupaa.
Aikakin niille jo tullut on.
Mikään ei voita lämmintä tupaa,
sen omistan, siksi en ole onneton.
Valot illan tullen sytytän parvekkeelle,
pimeä siten kauemmaks' jää.
Kynttilä valoa tuo kotiini sisälle,
se ikävän tunteen pehmentää.
Olen yksin, en kuitenkaan yksinäinen,
kuuluu mun elämääni tää.
Kesä leskenä, ensimmäinen,
takana on, se varmasti mieleeni jää.
Kunhan koittaa joulu,
ympyrä vuodesta sulkeutuu.
Se on tämä elämän koulu,
minkä mukana itse vain kulkeutuu.