Astun tyhjään huoneeseen...
kaikki susta muistuttaa
katson kuvaan menneeseen...
se niin syvään satuttaa
ei mikään ole niinkuin silloin...
kun silmissäsi valon näin
sylissäin sua pidin illoin...
luulin aina ...että siihen jäit...
Missä oot rakkaus
puhalla tuulesi minuun päin
minä aavalla ajelehdin...
itken kylmää sydäntäin
Miten kaikkein tärkeimmän...
olen voinut unohtaa
enkö osaa...enkö voi
sua enää koskaan rakastaa
Yksin mietin iltaisin...
voiko totta olla tää
joka aamu kuitenkin...
todellisuuteen herättää
Missä oot rakkaus...
puhalla tuulesi minuun päin
niin suuri ikävä ja kaipaus...
puree mun sydäntäin