Astun tyhjään huoneeseen...
kaikki susta muistuttaa

katson kuvaan menneeseen...
se niin syvään satuttaa

ei mikään ole niinkuin silloin...
kun silmissäsi valon näin

sylissäin sua pidin illoin...
luulin aina ...että siihen jäit...

Missä oot rakkaus
puhalla tuulesi minuun päin

minä aavalla ajelehdin...
itken kylmää sydäntäin

Miten kaikkein tärkeimmän...
olen voinut unohtaa

enkö osaa...enkö voi
sua enää koskaan rakastaa

Yksin mietin iltaisin...
voiko totta olla tää

joka aamu kuitenkin...
todellisuuteen herättää

Missä oot rakkaus...
puhalla tuulesi minuun päin

niin suuri ikävä ja kaipaus...
puree mun sydäntäin