Nyt loppui valta miesten,
minä omilla jaloillani seisten,
jatkan elämää,
itken ja nauran,
ja poimin sadon
kuin valmiin kauran.
Enkä huohota, ja kiihdytä,
en passaa, en viihdytä- kuin itseäin!

En katkeroidu, enkä vihaa,
vaan tuijottelen ulos omaa pihaa,
että onpas kaunista ja hyvää,
tuo maailma ja niin syvää
tunnen tyydytystä- omasta rohkeudesta!