Opiksemme ottakaamme.

Opiksemme ottakaamme
eläjistä entisistä,
Kalevala neuvon tuopi,
viisas kirja virkkoaapi.
Käyös Väinö laulamahan,
kaiuttele kanneltasi,
onni tulkoon toisillekin,
ilo saakoon ilman alle.
Jospa vaikka hetken verran
unohtuisi huolten taakka.
Tartu työhön Ilmarinen,
takomahan taitavastii
uuden sammon saadaksemme,
joka toisi syötäviä,
myötäviä muille maille,
rikkauksia rutosti.
Ellös Ilmarin emäntä
pahoin pielkö palkollista,
Leivo hälle lämmin leipä
ihan niinkuin itsellesi,
ettei kasvais katkeruutta,
virittyis vihaista mieltä.
Kalevalan lapset kaikki,
väkijoukko Väinämöisen
käykäämme käsikädessä,
toinen toistamme tukien,
lauluisilla laatumailla