Uusi elämänvaihe, osa-aikaeläkkeellä.
Pitkään pohdin,
kunnes tein ratkaisun mielestäni hyvän.

Lähes neljä vuosikymmentä on työuraa takana.
Työn iloa, onnistumisia,
mutta myös kolotusta, väsymystä,
itkuakin välillä.
Työelämä on vaativaa, pitää jaksaa, muistaa, uutta oppia.
Ikääntyneenä ei jaksa niin kuin nuorena.

Ehkä lääkäreitä vähemmän tarvitsee vaivata,
kun saan levätä, hoitaa itseäni, ystäviä tavata,
tehdä mikä kiinnostaa.

Vapaan jälkeen on mukavaa jälleen töihin mennä,
työkaverit tavata, jaksan ahkerammin työskennellä.
Tiedän, kohta pääsen huilaamaan,
voi hetken taas elää
omaa elämää.
Työ ei saa ihmiselle kaikkea merkitä.