PEILI

Asuuko tuo nainen täällä?
Sillä on ainakin samat vaatteet päällä.
Usein se mulle hymyilee,
kun yksinään peilissä lymyilee.

Näky ankea usein on aamulla,
aivan kuin jollain haamulla,
tukka pörrössä sieltä se irvistää,
kuin iroogeesillä päänsä vois piristää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Joskus se kyllä on surullinen,
ja huomaan, todella totinen,
silloin kiireesti juoksee ohitse,
ei edes peilikuvaansa vilkaise.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mutta onneksi ei kestä kauan,
kun jo löytää taikomisen sauvan,
ottaa järkiparan käteensä,
ajatukset pieneen päähänsä.
Siellä se ratkoo pulmat suuret,
selvittää vyyhdit, jopa uudet.
Sitten se jaksaa taas katsella,
peilikuvaansa ihailla.

Ulos mennessään se aina meikkaa,
vaikka tekis kuinka pientä keikkaa.
Pääse ei eroon paheestaan,
vaikka olisimme vain kahdestaan.
Kaunis sitä on katsella,
kun hoitaa itsensä huolella.

Ovat varjot peiliin syventyneet,
piirteet elämän siirtyneet.
Peili on kertonut kaiken sen,
elämän polut, lapsuuden,
näyttänyt aina uuden kuvan,
kysymättä: Saanko luvan?

Totuus - sieltä se näkyy,
ei valhetta.
Peili on ainut, johon voi luottaa,
vaikka, ei se aina jaksa onnea tuottaa!

Marjatta Vaara
Pori

Sisältö jatkuu mainoksen alla