Aavan. laajan aron takaa
myrskytuuli puhaltaa,
borssikeitto hellal hajahtaa -
kait kaalikeitto parempaa,
vaik joskus pussihousuis parahtaa.

Lyhyeksi lännäksi
kasvoi arol pikku poika,
varovaksi veli varttui,
uteliaaksi urus urkeni,
ego ei vaan terveeks ehennyt.

Pääsi poika pälkähästä,
keksi uran uutukaisen:
puhui paljon puutaheinää,
pienempiään pelotteli,
kukkulansa kunkuks kipusi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Silti aina kalvoi huoli,
kuinka valtaansa valjastaisi
maat ja mannut muut, kansatkin,
kuinka kunnioittais isommatkin,
pikku pullistelijan palkitsisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tarinassa tässä teitä opetan:
vaik ois monta laistaan lasta,
jolla vaiva, viiraa vika vakava,
kompleksejakin kuormallinen,
eripoju, ekavekara, olet aina emollesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla