Reumaiset sormet hamuaa
tilkkutäkin lomitse aamulla,
rakasta etsii unten horteissa
ihmisen lapsi ihmisen lasta.

Suupielet ja huulet rutussa,
sadointuhansin sanoin, huokauksin
ilmituonut tunteita, tunnelmia,
joskus kuiskannut: rakas, rakastan.

Harmaakaihi ja haalennut katse
tavoittaa rakkaan tavantakaa
aamukahvipöydässä, lehden taitse
- rakkaus on rypsiöljymme.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lonkat naksuu, polvet paukkaa,
henkikin pihisee ja keuhkoissa vinkuu,
päätä jomottaa ja silmissä heittää,
silti hitaaseen valssiin armaani vien.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vielä maistuu suukkojen mesi ja hunaja,
yhä kohahtaa kiihkon kosket -
vaikka kaikki muu vietäis vanhuksilta,
jää aina rakastamisen oikeus ja ilot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla