Heräsin neljän maissa tänään,
sumut aivoistani väkevällä kahvilla häivytin,
lukaisin lehden, aamun hämyssä hymyilin;
on niin paljon mitä minä fanitan,
on rakkautta sydän piripinnassa,
vaikka pienellä eläkkeellä kituutan:
puolisoani, silmänurkissaan vuottein veistämät vuonot,
vuodenaikoja, syysmyrskyjä, napakoita pakkasiakin,
suomen kieltä, murteiden mehevää muhennosta,
taiteita, mielen ja käden kauniita kukkasia,
luontoa, mäntykankaita, välkkyviä vesistöjä veneen alla,
eläinkuntaa, kirppusia ketteriä mukaan lukien.

Paljon jäi vielä sanomatta, sielun syvyyksistä julkituomatta,
mutta rakkautta sydän piripinnassa
vanhoilla jaloillani tämänkin päivän hipsuttelen,
elämäni kalleuksia katastelen, mieleni marseljeesia kuuntelen.

Nyt taidankin panna pöönät pannuun,
kiehauttaa kultaiset kahvit,
kattaa keittiön pöytään armaalle aamiaishyvät,
mausteeksi muiskauttaa, suikata sulosuukkoset
ja hellästi helluani rutistaa sieltä ja täältä -
no, oih ja voih kun tulis jo,
virkusti varvaspäillään tipsuttais keijuni kallis!

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla