runo kummipojalle

Runo kummipojalle

Kuu ja tähti taivaalla kulkee, kuuta nukuttaa se silmänsä sulkee.
Tähti sirkeä, utelias, virkeä tahtoo tupaan katsomaan, mikä kehdon noin saa keinumaan.
Niin tähti matkaan lähtee ja näkee, mitä kehto sisäänsä kätkee.
On vaipunut uneen lapsi juuri, ei ole vielä se suuren suuri.
Katsoo, tarkkailee tähti lasta, ei tahtoisi lopettaa katsomasta.
Ennen kuin takaisin taivaalle palaa, se pientä lasta lämmöllä halaa;
otsaan, poskeen suukkoja suikkaa, mennessään vielä hyvän yön huikkaa.