Satakielen laulu...tukahtunut kivimuurin taa
utuinen muistikuva ...sieluani polttaa

separoitunut maailma...aukiaukaistu...
rikkirevitty...kuuhun sulatettu

Lennä Satakieli...laulamattakin lennä
jäämään pyydän...tietäen...on pakko mennä

kalkiksi kovettuneet lasiportit...hiekkalinnat torneineen...
sulamattomiksi...koskemattomiksi huurtuneet

Missä olit, Satakieli...hätähuutokasvoin vaikeroin
Missä olit Satakieli...taivas paloi...salamoi

Missä olit...enkeli...siipeesi saanut
kyyneltäyttyvin silmin...viitassasi kärsiväin haamut

Laulamattakin Satakieli isket...
kuin kehtolaulu tyynnytät

lävitse revityn...tuhotun...
yhä uudestaan toivon synnytät

Jos tahdoit kuuta valtavaa...
katsella iltaisin...valvovaa se lohduttaa

keltainen se on ...naamaton
mutta sydän... sydän on

Älä lauluasi myy...älä kuuta...älä maata
vaikka vahvana joskus oisit heikkokin

sillä sydän on siellä missä laulusikin...
älä koskaan...koskaan muuta luulla saata