Satakielen laulu...tukahtunut kivimuurin taa
utuinen muistikuva ...sieluani polttaa
separoitunut maailma...aukiaukaistu...
rikkirevitty...kuuhun sulatettu
Lennä Satakieli...laulamattakin lennä
jäämään pyydän...tietäen...on pakko mennä
kalkiksi kovettuneet lasiportit...hiekkalinnat torneineen...
sulamattomiksi...koskemattomiksi huurtuneet
Missä olit, Satakieli...hätähuutokasvoin vaikeroin
Missä olit Satakieli...taivas paloi...salamoi
Missä olit...enkeli...siipeesi saanut
kyyneltäyttyvin silmin...viitassasi kärsiväin haamut
Laulamattakin Satakieli isket...
kuin kehtolaulu tyynnytät
lävitse revityn...tuhotun...
yhä uudestaan toivon synnytät
Jos tahdoit kuuta valtavaa...
katsella iltaisin...valvovaa se lohduttaa
keltainen se on ...naamaton
mutta sydän... sydän on
Älä lauluasi myy...älä kuuta...älä maata
vaikka vahvana joskus oisit heikkokin
sillä sydän on siellä missä laulusikin...
älä koskaan...koskaan muuta luulla saata
