Satakielipuu

Vasta äsken viivyin tässä
kesäillan hämärässä
satakieltä kuunnellen
alla koivujen.

Kesä tuskin tulla ehti,
leimuava syksyn lehti
oksaltaan kun irtoaa
kohti kuolemaa.

Nyt jo nukkuu talven kansa
sinisiä uniansa.
Lumihuntuun verhoutuu
satakielipuu.