Tunnen sinut, sielusi.
Jo kauan sitten, silloin kun olin pieni.
Ehkä enkeli kertoi, tai mieleni maalasi?

Mutta minä pelkään, kuin linnut ukonilmalla.
En sinua, vaan itseni puolesta.
Osa minusta kyyhöttää puun alla, hiljaa, palelee.

Olet kuitenkin se lämmin ja leikkisä kesäsade.
Pisarasi valuvat auringon rikkomalla iholla hitaasti.
Katson maahan. männynneulasia on varpaiden alla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Minulla ei ole enään mitään piilopaikkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tule ja ota minut. Nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla