Sunnuntaiaamun saldoa

Idän taivaalla vähän kajoa
unipilvet väistyvät, hajoavat.
Avaan silmät, käydään aamuaskareille.
Puhtaat housut, sukat, paita
pöydän alle jalkarulla
kengät jalkaan, ovi auki
ilman tutkailu ja tiirailu
nenä sanoo, pieni pakkanen
kevään hennoin tuoksuineen.

Päivän lehti laatikosta
jogurttia purtilosta
omat marjat rasioista
mustikkaa, puolukkaa, omenasosetta
mansikoita ja ehkä vähän herukoita
vitamiinia vielä vähän lisää
vaikka, marjoista niitä jo saisi.
Varalta vähän kaikenlaista
kalaöljyä, vehnänalkioita, karoteenia
maitohappobakteereita ja muutakin…

Lehti auki, luku alkaa
marjajogurttia syödään, hierotaan jalkaa
sodan jaloissa on moni ihminen
suru vain ei näy, kun lukee sen
ei myöskään tsunamit ja järistykset
meitä täällä pohjolassa vaivaa
kautta koko maapallon
itkevät lapset, äidit, isät
toiset herjaa, puiden nyrkkiään
jo se kertoo, miten ihmisiä syrjitään
jos on väärän värinen, rikas tai köyhä
tai on väärät paimenet.
Ei ihmiselle riitä mikään!
Vain minulle, minulle pitäisi olla
vähät siitä, mitä jää muille.

Näin lehtikin tulee luettua, sarjakuvat katseltua
sudokusta kopiot otetaan
kupponen kahvia keitellään
sudokua ratkotaan, ja mietitään,
menisikö kirkkoon vai kävelylle?
Tämä aamu on alkanut mukavasti.