Oksa omenapuun raapaisee ikkunaa,
vaaleanpunaiset kukkansa täynnä
auringon kultaa ja hopeaa -
tuoksua lumoavaa.
Kimallus ruudun kirkkaudessa,
taustalla surina mettiäisen,
sunnuntaiaamun suloinen rauha,
hentoinen henkäys tuulosen.
Ääneti istun hiljaa - katsellen . kuunnellen.

Silloin kuin viestinä rauhan maasta
alkavat tapulin kellot soittaa
äänessään kultaa ja hopeaa -
sunnuntain sanomaa.
Sinessä taivaan korkeudessa
pilven hattara valkoinen
puhtoisten purjeiden lailla soutaa
kai kotisatamaa etsien.
Ääneti istun hiljaa - katsellen - kuunnellen.