Katsoin ulos ikkunasta,
vettä satavan mä näin.
Otin saappaat, sadetakin,
kuljin kotimetsään päin.
Sadepisarat niin hellät
hyväilivät kasvojain.
- Metsä on kuin paratiisi,
silloin todeta mä sain.
Kuuset vankat nyökyttivät
päätään myrskyn tahdissa,
keltalehdet olivat kuin
toisiansa jahdissa.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Seisoin, katsoin ihmeissäni;
onko tää nyt tottakaan,
puhtaat värit maalareitten
edessäni nähdä saan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittanut "kesäheinä4" 14-vuotiaana.
Seuraa meitä Facebookissa
