Jo pihlajanmarjat punertuu,
se syksyn merkki jo lienee.
Nyt pilvet taivaalla harmaantuu,
se sadetta ehkä tiennee.

Jo koivunlehdet kellastuu,
se ruskan aikaa tietää.
Metsä kauniiksi somistuu,
siellä voi aikaa viettää.

Syksyn tuoksu jo ilmaan saa,
kesän hehku näin haihtuu.
Yö on viileä, tummenevaa,
valo jo varjoihin vaihtuu.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Muuttolinnut lähtevät taas,
ne kaipuun jättävät salaa.
Kevätaika kun jälleen saa,
tänne ne taasen palaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syksyn merkkejä nyt jo nään,
niitä kaihoten katson.
Kesä hiljaa taakse jää,
syksyä mielessä varron.

Sisältö jatkuu mainoksen alla