Näen kellastuvan viljapellon,
tunnen puhaltavan tuulen.
Syksyn lehtiä se pyörittää.

Syksy täyttymys on, luulen
elämän, luonnon. Miksi vellon
surussa, kun sen ymmärtää.

Multaan päätyy kaunein lehti,
täydellisin kukka, vaikka muut
kukat  tuskin puhjetakaan ehti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hedelmää kantaa harvat kovin,
ihmiset tai kasvit, puut
ja täällä kestävät vain tovin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tunnen että, outo suru
illan pimetessä tekee työtä,
kalvaen kuin kiven muru.

Sitten, hyvää yötä. 

Sinulla on niin kauniita runoja, kauheaa ois jos et tänne kirjoittaisi. Ei niistä rumista arvosteluista tarvitse välittää. Tänne mahtuu niin monenlaista. Vaan ihanaa kun minun mielipiteeni raohkaisee sinua uudelleenkin  kirjoittamaa.  ♥♥♥

Sisältö jatkuu mainoksen alla