Vain yksi hetekanpuolikas,
siinä me molemmat
ja ennen puoltayötä oli varmistettava
liikkuuko tutti?
jälkeen puolenyön oli kurkistettava
miten kuu loi kelmeän valonsa
pulleisiin sormiin sängyn puolan ympärillä.
Nyt satakuusikymmentä senttiä,
juuri sopivasti meille molemmille.
Ennen puoltayötä on huokaistava
- Ettei vaan pojalle ole mitään sattunut?
- Sitähän minäkin.
Ja jälkeen puolenyön on kannettava murhetta
- Osaakohan se pojanpoika olla varovainen
kun vasta sai sen kortin?
- Sitähän minäkin.
Ja aurinko suunnittelee ylösnousuaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla