Ei se paratiisia ollut.
Se oli elokuvaa.
Siinä oli kauniita ja rikkaita ihmisiä.
Suurta,mut ei suurenmoista.
Kiiltävää, mut ei kultaa.
Rakkautta tuhlattiin, tavaroihin.
Omistaminen, arvokkainta.
Lopulta he saivat toisensa,ulkokuori ja valta.
Luulivat sitä onnelliseksi lopuksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niin jos unelma onnesta on "muovinen" ja tavarakeskeinen, sen onnen ihanuuden saa jos on dollareita tilillä.Rahalla saatua onneako pitää unelmoida ?

Minä tykkäsin runosta. Tuohan kuvaa niin "amerikkalais" tyyliseen suuntaan menevää aikaa.
Se on monen unelma,mutta onko se onnea.........

Sisältö jatkuu mainoksen alla