Talvi sitoo lumen puihin
kuunsirppi taivaan yöhön
valkeus peittää maan
kuljen yksin elämän polkua
metsässä eksyksissä
oma tuskani läsnä
sydän verillä huutaen apua
kuitenkin henki minussa
aivan kuin nostaisi kätensä
kurottaen taivasta kohti
ja rauha virtaa levottomaan mieleeni
huuhtelee katkeruuden siemenet
antaa kasvaa vahvan puun,
jossa linnut saa laulaa
ikuiset lehdet suojanaan
rakentaa pesän iloita koko kesän
luottaen joka hetki on uusi
jokainen päivä arvokas
elämä tässä ja nyt
ystävyys, rakkaus läheisten
niistä älä luovu
niin kauan kuin on toivoa
niin kauan mahdollisuus
joka perille kantaa uskon
parenpaan taas antaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla