Talviaamu
Rauha ja hiljaisuus
väreilevät viipyen aamussa
jonka yön syli
on hetki sitten vapauttanut.
Auringon ensimmäiset säteet
hipaisevat koskemattoman hangen pintaa.
Heinänkorsi hopeisten hileitten alla
herää sarastukseen
kimallustaan säästämättä
tietäen olevansa kaunein
juuri tänä pakkasaamuna.
Sysksyn suru,
kuolleet tummat lehdet
ja likainen maa unohtuneet
saatuaan peitteekseen
timantein hohtavan valkoisen hunnun.
Kauneus, puhtaus ja levollisuus
kaikkialla,
annan sydämeni ikkunoitten avautua
ja herkkien kielien kosketella sieluni sisintä.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
