Tiesithän silloin kun laitoin multaan
taimesi pienoisen
Pyökiksi sinut pikkuinen luulin
olit niin hentoinen

Kun lehtesi ensi kerran näin
sinä olitkin tammen alku
Eipä multa ilmoille tulllutkaan
pettymys itku ja parku

Tiesin et jatkat elämää
en istuttanut sua suotta
Et turhaan sä nuori tammi oo
voinet elää tuhannen vuotta

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla