Toiveet toteutuvat;
nyt pyörivät päässäni kuvat
tuosta kaunokaisesta,
ainutlaatuisesta naisesta!
Kun aamuhämärässä hänet näin
kääntyi sydämeni väärinpäin
ja kuten ennenkin niin usein
hänelle puhuin kovin lyhyin lausein,
vaikka olisin tahtonut jutella,
kaikesta tuntemastani kertoa,
kuinka naurunsa eilen kosketti,
niin että melkein polveni petti.
Jos vain olisin kyennyt,
enkä taas olisi mykäksi mennyt,
olisin tunnustanut kiintymykseni,
mutta nopeasti taas tilaisuuteni meni.
Hän yritti hiukan etäällä pysyä,
mutta minäpä keksin jotakin kysyä
ja vaikka aikomukseni oli hipaista poskea,
uskalsin vain olkaansa koskea.
Hänen hymystään kuitenkin näin,
ettei se tullut aivan yllättäin.
Toivonkin sen olleen miellyttävän
hellyyden eleen rakkaan ystävän.
Minä olen onnekas mies!
Maailman onnekkain, kenties,
sillä muusanani on ihana nainen
josta jokainen ois mustasukkainen.
