Kun paljastuu totuus ja tuskaa tuottaa,
sitä valhehin käy älä korjaamaan.
Mieti tarkkaan, voitko sanaan sä luottaa
sen, josta totuus nyt julkaistaan.
Säästä voimas sä virheiden korjaamiseen,
älä tuhlaile niitä näin haukkumiseen.
Kas totuus, se siitähän tunnetaan,
että pala se ei - edes tulessakaan.

On peili nyt parahin kumppani,
siks katseesi siihen käännä.
Se suora ja rehti on tuomari,
eikä totuutta toiseksi väännä.
Myönnä pois, teit virheitä aiemmin
etkä muistanut aatella laskua,
joka kuitenkin lankeaa myöhemmin
suureen ääneen vaatien maksua.

Meistä virheitä tekee jokainen,
toimii niinkuin on voimien määrä.
Mutta totuuden jatkuva kieltäminen
on korjauskeino väärä.
Sinä vastaanota nyt syyllisyys
ja nöyränä seuraukset kanna.
Myönnä itsesi pienuus ja vähäisyys,
sitten itselles anteeksi anna.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lainaus:

Huh, huh mikä saarna, tyyppi joka ei muuten saa mielipidettään julki, oikea syyttäjä! Ala-arvoinen runona.

Saarnamies/nainen/henkilö asialla.Totuus arjesta osuvasti runona-ja totuus voi sattua.Se koira johon kalikka kalahtaa voipi älähtää!

Huh, huh mikä saarna, tyyppi joka ei muuten saa mielipidettään julki, oikea syyttäjä! Ala-arvoinen runona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla