Pidän kiinni sinusta,enkä irti halua päästää,olen kuin lehti ilmassa,putoamassa...
On vain tyhjyys,ei muuta ja huudan tuskani maailmalle,mutta se ei kuule...
Eteenpäin, pienin askelin kuljen ja nousen tästä surusta,joka minut on vienyt...
Päivä kerrallaan etsin lohtua ja ymmärrystä tälle elämälle...joskus vielä onnistun ja uskallan päästää sinusta irti ja ymmärrän,että enkelinä kuljet vierelläni.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla