Hatuistani värikkäin on
tuo tuulihattuni,
sen nyt päähäni painan
saa lippa tietä osoittaa,
vauhtikengät jalkoihini työnnän,
vaan siitä menoksi, myönnän!

Tuulihatulle aikaa antaa
vaihtaa kevyempään täytyy,
suuntaa tuuli näyttää saa,
noin niskasuojus lepattaa,
lentoon vie, maasta jalat irti saa!

Jo hattu täyteen tuli
kaikenlaisista ilmoista,
myrskykin alkava,
täytyy sen jo laantua!
Silloin tyvenen raidan
hattuuni laitan vaikka,
metsään veisi tämä tie!
sen kannan
kuin nainen!