Vaivoistani on tullut vanginvartija
ruumiistani vankila.

Ei ole vartija ostettavissa.
Etsin vartijoistani heikkoa kohtaa,
aukkoa vankilan kaltereista.

Päivänä jolloin vartija torkkuu ja ovi
on unohtunut auki, olen vapaa ja onnellinen.
Haistelen keväisiä tuoksuja, ihastelen lintujen
laulua. Tunnen auringon kiltakerän ihollani.

Jo vartija heräsi tuo armoton voimamies.
Palautti paikkaan jonne en tahdo, seitsemän
salvan taakse jonne kuu ei kumota, eikä aurinko
anna valoansa.

Vaan eipä vartija tiedä, että ruumiin kahlita voi,
mutta muistoja rakkaita ei, eikä hengen voimaa,
joka pääskynä lentää korkealla taivaan laella.