miksi usein uneksit
et tule tähän aikaan
kumman outo oletkin
ja mikä sai sen aikaan
tahdon sinut herättää
ja korvaan ääneen huutaa
mut tuijotat yhä vaan
ja auot hieman suuta
tahdon kanssas tanssia
tän hurjan mustan tangon
nyökyttelet hiljaa vaan
ja annat likasangon
vihdoinkin sen ymmärrän
oon nainen sulle liikaa
on vuodet tehneet tehtävän
mua katselt kuin piikaa
Kiitti,ville,anonyymisti vaan;=)
Yleensä kirjoitan suorasanasta runoa.
Oikeastaan,nämä tässä täällä ovat pikkuisen provoa,jos totta puhun.
Ja puhun.
Ärsytyskynnys nousi;)))
kronikat ja sanoitukset loppusoinnuilla menee,mutta
omat syvät tunnot ovat melkein aina suorasanaista tai tankaa/haikua
Tuossa nais-ilmaiussa voisi sanoa ,että minussa/runossa siis/on naista liikaa jo loppujen lopuksi.
ps.vielä,opetuksesta kursseilta ja koulutuksesta pidän kiinni;olen niukkasanainen,mutta nyt en niin metrilleen;)
Kiitos.
vallaton ville ihan anonyymisti:
kirjoitat teemasta, jonka moni tuntee tuskallisen kipeänä omalla kohdallaan. Rakkaus on muuttunut arjeksi. tilalla tulevat yksinäisyys ja epäilyt. Ehkä käytät runokielessäsi tarpeettoman paljon sanoja, peitä tekstiä ja kokeile erilaisia
vaihtoehtoja.
Tarkenna tuota ilmaisua - oon sulle nainen liikaa - tarkoitatko oleva liiaksi nainen vai itsensä tarpeettomaksi tunteva nainen. Kaikesta kritiikistäni huolimatta hieno runo.
