Hän rakkauden polkuja kulkee,
vaimonsa syliin sulkee.

Hän sarvensa kekoon kantaa,
sen rakkaansa "roosaan" antaa.

Ruusunsa kastella saa,
ruusunlehtiä poimiessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

He raukeina vierekkäin makaa,
odottaen hengityksen tasaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ruuhesta matka pesulle vie,
"pojan ja roosan huuhtelun tie".

Jälkiruuaksi mies
vaimolle kahvin keittää,

vaimo miestään,
huumorinkukalla heittää.

Aamu hyvin alkunsa saa,
kun saa nauraa ja rakastaa.

Siitäpä päivä sitten kepeästi alkaa,
päivän touhuissa nostellen jalkaa.

Rakkaus on kukka sydämen,
jota pitää vaalia.
Ilman sitä ei ole
yhteiselämää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla