Taas täällä sulle runoilen,
en keksinyt muutakaan.
Tavaksi tätä ota en,
ei riittäisi taitonikaan.
Tänään sut pikaisesti nähdä sain,
olen siitä tyytyväinen.
Tuttua pilkettä katseestas hain,
sen löysin, olen onnellinen!
Ehkä huomen aamu sut tänne tuo
ja sut nähdä taas saan,
ehkä juttelemmekin, jos Luoja suo.
Miksi toivoisin muutakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
