Kun ahdistaa, ryhmäterapiasta voi olla apua. Ilo alkaa, kun uskaltaa kohdata vanhat kivut; samalla siihen saa turvaa muilta. Katso, miten kävi toimittajallemme.

Runsas vuosi sitten pohdiskelin, mitä teen elämälleni. Takana oli ihana kesä, mutta pimenevien iltojen myötä alkoi pelottaa. Olin pihalla itsestäni, vaihteeksi.

Hävetti, etten osannut tyytyä arkeen. Kaikki oli periaatteessa hyvin. Tuntui, että muut osasivat elää. Koko maailma oli minua nuorempi. Lopullisesti.

Monet saivat lastenlapsia, jotkut miehet lapsiakin. Toiset vaihtoivat maisemaa, harvat rakastuivat, monet erosivat. Vatvoin ajatuksia ja tunteita kuin murrosikäinen. Aikaa pohtimiseen oli enemmän kuin koskaan, sillä tein vähän töitä. Pieni eläke juoksi.

Tuosta tytöstä ei ole mihinkään. Niin makaat kuin petaat. Kuka tässä nyt puhuu ja kenen äänellä?

Ei enää tätä, kiitos. Tajusin, että tarvitsen keskustelutukea. Itsekseen ei kannattanut jatkaa. En halunnut toistaa vanhempieni polkua. Etsin tietoa internetistä.

”Nainen, 60, pääkaupunkiseudulta. Oma asunto. Harrastaa työntekoa. On köyhä. Mukana naamakirjassa. Kokee yksinäisyyttä. Satoja ystäviä. Soittaa vain yhdelle ja parkuu valitusvirsiä. Kaksi aikuista lasta, eronnut, miesystävä. Seikkailijat älkööt vaivautuko.”

En kuitenkaan klikkaillut treffisivustoille. Olin liikkeellä todellisella profiililla.

Mikä nauratti viimeksi?

En tunnistanut varsinaista masennusta, enkä syönyt siihen lääkettä.

Miessuhdettani en halunnut rasittaa enempää kuin pakosta tein.

Intensiivinen, pitkäkestoinen yksilöterapia ei houkuttanut. Sellaisesta minulla oli jo kokemusta, useammastakin, ja luulin niiden riittävän eväiksi loppuelämään. Kadehdin Woody Allenia, jolla on ollut rahaa käydä psykoanalyysissa vuosikausia. Minulla ei ollut.

Jotain oleellista puuttui elämästäni kuin vanhanaikaisesta kellosta, joka ei tikitä. Minulta puuttui ilo.

Milloin viimeksi olin nauranut? Mille asialle? Ilon tilalle oli tullut hyödyttömyyden tunne. Itkettikin kummallisen usein. Tässäkö tämä nyt sitten oli?

Vastaukseksi ahdinkooni ympäristö tarjosi kroonista sairautta. Sain taakakseni MS-taudin odottaessani kuopusta parikymmentä vuotta sitten. Totta kai invalidisoituminen ja muiden varaan joutuminen on niin iso elämänmuutos, ettei siihen nikottelematta sopeudu varmaan kukaan. En silti osta liian helppoa vastausta. Että sairaudella selitetään kaikki vastoinkäymiset.

Päin ennakkoluuloja

Ystävätär oli osallistunut Senioripysäkkiin ja suositteli sitä. Epäröin ilmaisen terapian tasoa. Vieraiden ihmisten sisäinen maailma ei houkuttanut.

En ollut ennen osallistunut ryhmäterapiaan. Erilaisissa vertaisryhmissä olin kyllä ollut mukana opiskeluajoista lähtien. Tuskin gradu olisi valmistunut ilman muita samassa tilanteessa painivia. Kun kuuluin työikäisiin, hyvinvointini kiinnosti monia. Terapeuttista tukea tarjottiin runsain määrin. Nyt olin muuttumassa kulueräksi. Sitä ajatusta vastaan tahdoin taistella kynsin hampain.

Senioripysäkin osallistujat seulotaan HelsinkiMissioon soittaneiden joukosta. Terapeutti Marjut Jaakkosela valitsi kuusi ihmistä omaan ryhmäänsä haastattelemalla meitä kaikkia kahden kesken. Elämän-tilannetta kartoitettiin ja mietittiin yhdessä, voisiko ryhmästä olla apua.

– Tavoitteena on saada riittävästi erilaisia persoonallisuuksia. Sillä tavoin syntyy sopivasti jännitteitä keskustelun apuvälineiksi.

Syksyn puolivälissä Marjut järjesteli yksilötapaamisia ja jutteli jokaisen kanssa neljä viisi kertaa. Ne pehmittivät mielen. Olisin halunnut jatkaa niitä.

Mykkäkoululaiset tahtovat puhua

Helmikuun puolella istumme ympyräksi asetelluilla tuoleilla, neljä naista ja kaksi miestä, kuin mykkäkoululaiset nuotiopiirissä. Olen
porukan nuorin. Liikenteen hurina kadulta luikertelee porttikongista huoneeseen. Päässä ei liiku mikään. En tunne ketään, eikä oikein kiinnosta tutustua; omassa elämässä on tarpeeksi vatvomista. Tuijottelemme kengänkärkiä, omia tai toistemme.

Muhkea, ikivanha seinäkello Marjutin selän takana on pysähtynyt puoli kahteen. Silmät eksyvät vähän väliä siihen, odottavasti ja vaativasti. Toimi. Näytä oikea aika. Mitä järkeä on pitää noin hyödytöntä esinettä seinällä?

Mietin, että kello kuvaa hyvin omaa tilannettani. Elän kuin kulissiksi entisöity kello pysähtyneessä ajassa. Melkein korjattu, mutta hyödytön. Ihmisenä jotenkin vajaa.

Ilottomuus on monen tekijän summa.

Vakuutun siitä yhä enemmän, mitä pidemmälle Senioripysäkin ryhmä etenee ja minä siinä mukana.

Toistensa terapeutteina

Omaan ryhmääni on koottu hyvin koulutettuja ja ammatissaan menestyneitä ihmisiä. Minua häiritsee tieto, että puolet on opettajia. Auktoriteettien kanssa olin törmäillyt tarpeeksi. Kiitos ei enää. En kerro siitä muille.

– Periaatteessa kaikki ovat toistensa terapeutteja ryhmässä, eräänlaisia peilejä. Marjutin sanat kuulostavat epäuskottavilta. Ainakin aluksi.

Alkuvaihetta kutsutaan vieraskoreudeksi. Kuulostellaan ja kuherrellaan juttelemalla pinnallisista asioista. Terapeutti rohkaisee kutakin vuorollaan kolme neljä ensimmäistä kokoontumiskertaa. Yksinäisyys, masennus, lapsuus ja perhesuhteet ovat teemoja, joista kaikilla on paljon omakohtaista sanottavaa.

Jokaisella tapaamisella on aihe, joka ei kuitenkaan estä ryhmää keskustelemasta teeman ulkopuolisista asioista. Tärkeintä on, että jokainen voi jakaa kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan.

Niihin saa uusia näkökulmia ryhmän vuorovaikutuksessa. Kaikki mieleen nouseva on yhtä arvokasta. Se tekee tilaa uudenlaiselle ymmärrykselle itsestä ja muista. Kun yksi ottaa esille asian, joka koskettaa, asiaan syntyy suhde myös omassa päässä.

Tavoite on, että keskenjääneitä ihmissuhteita ja konflikteja on mahdollista jatkaa ryhmässä. Niitä voidaan saattaa loppuun mielen tasolla. Vauriot ovat syntyneet vuorovaikutuksessa. Myös oivallusten tekeminen tapahtuu samalla tavalla.

Menneisyyden haamut pois

Pikkuhiljaa viikkojen kuluessa luottamus ja turvan tunne lisääntyvät. Ihmiset alkavat jutella keskenään, ilman terapeutin kommenttejakin, ja kipeille asioille pystytään jopa nauramaan.

Arvioidaan, että kukin tuo tullessaan ryhmään kymmenen ulkopuolista ihmistä, sillä koko eletty elämä ihmissuhteineen on jättänyt jäljen mielen maisemaamme. Menneisyyden haamut seuraavat. Toiseen ihmiseen heijastetaan jotain omaa kipua tiedostamatta.

Ei ihme, että happi on vähissä ensimmäisellä tapaamiskerralla. Kutsumattomia mykkäkoululaisia on pienessä huoneessa 60.

Timo sanoo suorat sävelet heti esittelyssä. Hän ei luota enää puheen voimaan, eikä usko hyötyvänsä siitä. Mutta koska hän on ajautunut mukaan, terveyskeskuksen psykiatrisen sairaanhoitajan suosituksesta, hän päättää sinnitellä joka viikko puolitoista tuntia ryhmän tapaamisessa. Timo on ryhmän purnaaja, ja se säästää meidät muut siitä roolista. Toisaalta purnaaja saa takuuvarmasti huomiota ja myötätuntoa.

Sattumaa tai ei, mutta kuuden hengen ryhmässä kolme on lapsuusperheessään esikoisia. Yksi on ainokainen, yksi kuopus ja minä keskeltä, kolmas neljästä. Väite, että ihmisen asema lapsuuden perheessä vaikuttaa voimakkaasti elämänkulkuun, näyttäytyy yllättävästi. Vastuuntuntoiset esikoiset näyttävät heikkouttaan vasta eläkkeellä, kun työvelvollisuudet ovat hellittäneet.

Enää ei tarvitse esittää

Tapaamisten edetessä ohjaajan auktoriteetti-asema murenee, ja kaikki ovat tasaveroisia keskenään. Se on vapauttavaa ja kasvattaa rohkeutta puhua.

Jokaisesta tulee niin näkyvä kuin se on mahdollista siinä elämänvaiheessa.
Oleellisinta on vapaasti soljuva puhe. Jokainen ilmaisee itseään sen verran kuin haluaa. Ryhmässä joutuu myös opettelemaan, että aikaa jaetaan. Sisarkateus ja kilpaileminen nousevat esiin. Niihin saa korvaavia kokemuksia, kun vanhoja kipuja kohtaa uudestaan turvallisesti. Eheytyminen kivusta vapauttaa energiaa nykyhetkessä elämiseen.

Tässä ryhmässä on ohjaajan lisäksi kuusi muuta terapeuttia. Kukin on läsnä omalla elämänviisaudellaan. Se on paljon enemmän kuin mitä yksi ihminen voi antaa.

– Jos on kaksi vaihtoehtoa, pitäisi löytää kolmas, että pääsee mustavalkoisuudesta, Marjut evästää.

Kun ryhmäkokoontumiset ovat jo loppuneet, Eija, toinen esikoinen, johtavassa asemassa työskennellyt, paljastaa jotain todella henkilökohtaista.

– Ryhmässä sain olla herkkä ja haavoittuvainen. Kokemus oli järisyttävä. Tuli tunne, että toiset ymmärsivät.

Olen samaa mieltä. Vapaa puhuminen pelkäämättä seurauksia oli ryhmän parasta antia. Kukaan ei keskeyttänyt. Ei väitetty, että valehtelet. Ei puhuttu päälle. Ei uhkailtu. Jokainen sai tilaa. Yllätyin, miten aivan erilaisen elämän eläneillä oli samantapaisia vaikeuksia ja niistä voitiin puhua. Pääsin irti omasta eristäytyneisyydestäni. Elämääni tuli virtaa ja uusia haasteita.

Marjut kannustaa rakentamaan suhdetta elettyihin vuosiin ja ihmissuhteisiin. Kun pahaa oloa saa puhuttua pois, syntyy tilaa muille tunteille. Silloin voi löytyä kiitollisuutta ja iloa.

Timo ja Eija ovat nimimerkkejä.

Mikä on Senioripysäkki?

  • Senioripysäkki on HelsinkiMission kehittämä ryhmäterapiasovellus 60 vuotta täyttäneille.
  • Ryhmään voi osallistua 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.
  • Raha-automaattiyhdistyksen tukema toiminta ei maksa siihen osallistuville.
  • Ammattilaisen ohjaama hoidollinen terapeuttinen keskusteluryhmä kokoontuu keskustelemaan yhteensä 15 kertaa viikoittain 90 minuuttia kerrallaan. Kokoontumiset muodostuvat teemoista ja aiheista, joista iäkkäät ihmiset puhuvat vuosia kestävissä ryhmäterapioissa.
  • Teemoja ovat muun muassa yksinäisyys, ­masennus, lapsuus, perhesuhteet, ikääntyminen, luopuminen, avun pyytäminen, tarpeettomuuden tunne ja kuolema.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on ilkeä kiusa: asiantuntija neuvoo: röyhtäise ja pöräytä, jos siltä tuntuu!

Vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat viittaavat ärtyneen suoleen oireyhtymään.

Oiretuntemustesi taustalla saattaa olla vähäkuituinen ja vähän nestettä sisältävä ruokavalio. Silloin suolesi sisällöstä tulee kovempaa ja uloste etenee suolessa huonommin.

Suoliston epätasapainoon joutunut bakteerikantakin voi johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään. Bakteeritasapaino heittelehtii tavallisesti anti­bioottikuurin tai turistiripulin seurauksena.

Vältä näitä

  • Ilmavaivoja lisääviä ruoka-aineita, joita ovat muun muassa sipuli, kaalit, lanttu, nauris, maissi, sienet, pavut, linssit ja herneet, tuore ruisleipä, hiivalla kohotetut leivonnaiset, hiilihappoiset juomat ja makeutusaineina käytetyt ksylitoli, sorbitoli sekä maltitoli.
  • Tulisia ja voimakkaasti maustettuja ruokia.
    Käristettyjä ja rasvaisia ruokia.
  • Runsaita määriä raakoja vihanneksia ja muita raakakasviksia – kokeile sen sijaan hienoksi raastettuja ja kypsennettyjä kasviksia.
  • Runsaasti laktoosia sisältäviä maitotuotteita: valitse hylaa tai laktoosittomia elintarvikkeita.
  • Alkoholia, tupakkaa, runsasta kahvin juontia, suuria ruoka-annoksia, hotkimista ja jatkuvaa stressiä.

Suosi näitä

  • Pieniä ateriakokoja ja säännöllistä ruokarytmiä.
  • Rauhallista ateriointia ja huolellista ruuan pureskelua.
  • Asteittaista kuidun lisäämistä esimerkiksi lesein tai pellavansiemenin.
  • Kiivihedelmää: se helpottaa ummetusta eikä lisää turvottelua.
  • Riittävää veden juontia: lisälasi tai pari päivässä riittää.
  • Haaleita juomia kuumien tai jääkylmien sijaan.
  • Kauraa sisältäviä elintarvikkeita.
  • Maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita eli probioottisia valmisteita. Näitä ovat Lactobacillus GG, Asidofilus tai usean pro­biootin yhdistelmät.
  • Tarvittaessa apteekin reseptittömiä lääkevalmisteita helpottamaan ulostusta. Tällaisia ovat muun muassa niin sanotut bulkkilaksatiivit ja makrogolia sisältävät tuotteet.

Milloin lääkäriin?

Silloin, jos ruokaremontti ja elintapamuutokset eivät tepsi, oireet hankaloittavat jatkuvasti elämää, uni ja liikkuminen häiriintyvät ja ummetus sekä ripuli rasittavat.

Jos vatsavaivojen lisäksi ilmenee laihtumista ja kuumeilua tai ulosteen mukana tulee verta, älä odottele, vaan varaa aika lääkärille.
Lääkäri kyselee suolen toiminnasta, turvotuksesta ja syömisistäsi – kirjaa niistä pääkohdat paperille ja ota muistilappu mukaan vastaanotolle.

Ärtyvään suoleen ei ole parantavia reseptilääkkeitä, mutta lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä sinulle esimerkiksi uudenlaista lääkevalmistetta, jos oireesi painottuvat ummetukseen. Yksi vaihtoehto on kipukynnystä nostavat vanhan polven mielialalääkkeet pienin annoksin.

Usein lääkäri myös otattaa laboratoriokokeet kelia­kian, laktoosi-intoleranssin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta, sillä ärtyvän suolen oireet sekoittuvat joskus näihin sairauksiin.

Ravitsemusterapeutti auttaa sinua koostamaan vatsa­ystävällisen ja monipuolisen ruokavalion.


Asiantuntijoina gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKSistä ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Aava Gastrolääkäreistä.

Vierailija

Turvottaako vatsaa vai vaivaako ripuli? Näin hoidat ärtynyttä suolta

Onko totta että turistiripuli tulee herkemmin sellasilla matkaajille joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä? Jos näin on pitäisi kai varautua matkalle lähtiessä. Matkailulehdessä kirjoitettiin, että turistiripulin hoidossa pitäisi välttää turhaa antibioottien napsimista kun ne ei kuitenkaan tepsi läheskään kaikkiin tapauksiin. Siis viruksiin ja loisiin. Toisaalta jos suurin osa on bakteeriperäisiä kuitenkin haluaisin tosi mielelläni hoitaa vaivan kuntoon jos ja kun se matkustaessa iskee. Onko...
Lue kommentti

Oikeanlainen siivous on hyvää arkiliikuntaa, mutta väärät asennot tekevät selän kipeäksi. Selkäliiton vinkeillä joulusiivous sujuu vikkelästi ja selkä säästyy.

  1. Siivoa päivällä. Välilevyt ovat aamuisin pulleimmillaan ja siten herkempiä vaurioitumaan. Jos on pakko siivota aamulla, tee muutama lämmittelyliike ennen kuin aloitat siivouksen.
  2. Suunnittele ja jaa työt. Siivoa pienissä erissä ja useampana päivänä. Yhden rysäyksen suursiivous ei tee hyvää selälle. Jaa siivoustehtäviä perheenjäsenten kesken.
  3. Muista tauot. Lepuuta selkää istumalla välillä. Voit myös käydä lattialle pitkäksesi ja nostaa polvet 90 asteen kulmaan tuolin päälle.
  4. Kerää tavarat lattialta ennen imurointia, niin vältyt kyykistelyltä imuroinnin aikana.
  5. Säädä imurin tanko niin pitkäksi, että voit imuroida selkä suorassa.
  6. Käytä hyviä siivousvälineitä, kuten jatkovarrellisia harjoja tai moppia. Siten vältyt alaselän pyöristymiseltä ja saat pidettyä hartiat alhaalla.
  7. Siivoa molemmilla käsillä. Niin vältät rasittamasta kehon toista puolta ja kättä liikaa, ja selkään tulee kiertoliikettä kummallekin puolelle.
  8. Opettele oikea nostotekniikka. Kun koukistat nostaessasi polvia ja lonkkia, alaselkään jää luonnollinen notko ja et riko selkääsi. 
  9. Tee joskus kumarrukset ja nostot yhdellä jalalla. Näin saat voimaharjoitusta jalan lihaksille ja alaselän asento pysyy luonnollisena.
  10. Laita turhat tavarat kiertoon. Kun kotona on vähemmän tavaraa, aikaa ei kulu jatkuvaan järjestelyyn. Mitä vähemmän tavaraa, sitä vähemmän siivottavaa.  

Lähde: Selkäliitto