Mies ei julkisesti vaivojaan juuri valita, vaikka iän myötä niitä kertyy kaikille. Löysimme kolme rohkeaa! Markku, Erkki ja Reijo paljastavat, mitä kremppoja heillä on. Miesklinikan lääkäri Ari Rosenvall kommentoi.


MARKKU JUNTUNEN, 58 - Kömpelö ja väsynyt

  • Väsymystä
  • Ylipainoa

"Painon kanssa kamppailen jatkuvasti. Olen aina ollut liikunnallisesti kömpelö, mikä ylipainon myötä vain korostuu. Vanhetessa kyky liikkua varmaan heikkenee entisestään, ja tulen olemaan alttiimpi onnettomuuksille – kompastumisille ja kaatumisille.

Menipä tällainen 180-senttinen ja 100-kiloinen mies lääkärille valittamaan mitä vaivaa tahansa, pian käy selväksi, että kannattaisi ensin pudottaa toistakymmentä kiloa. Ylipainoa on kertynyt pikkuhiljaa 40-vuotiaasta lähtien.

Muutama vuosi sitten hakeuduin työterveyshuollon kautta ylipainoisten tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutusohjelmaan. Kokemusta on toisestakin kuntoutusjaksosta ja myös Painonvartijoista. Näissä ryhmissä olen onnistunut. Kilot ovat tulleet takaisin. Taas olen lähtötilanteessa.

Herkut ovat heikkouteni, mutta syön liikaa muutenkin. En kuitenkaan jaksa jatkuvasti ajatella, mitä panen suuhuni. En halua, että elämä pyörii koko ajan ruuan ympärillä, kuten ohjelmoidussa laihduttamisessa helposti käy.

Ylipaino on heikentänyt untakin. Kahdeksan tunnin nukkuminenkaan ei  tunnu piisaavan, ja kuorsaan aika lailla. Uniapneaa ei minulla kuitenkaan ole todettu. Iltapäivällä alan usein nuokkua.

Kunto pysyy yllä golfin avulla, ja kun koira onneksi pakottaa lenkille. Lisäksi keppijumppaan joka aamu, jotta saan kroppani liikkeelle.

Liian suuria tavoitteita ei kannata asettaa, mutta pitäisi ja pitäisi -tilanteesta haluaisin päästä eteenpäin. En ole vielä luovuttanut. Takavuosina painoni oli pitkään 96 kiloa. Jos pääsisin siihen,
olisin tyytyväinen. Verenpaine-, kolesteroli- ja sokeriarvot ovat toistaiseksi olleet kohdallaan, mutta en tiedä, joko niiden suhteen kello tikittää."

Lääkäri Ari Rosenvall kommentoi:

– Päiväväsymystä aiheuttava huonounisuus kannattaisi tutkituttaa uudestaan. Kyseessä voi olla hengitysteiden ahtauteen liittyvä uniapnea.
Sen toteaminen ja hoito saattaisi auttaa ulos kierteestä, jossa ylipaino pahentaa uniapneaa, joka taas aiheuttaa päiväväsymystä.
Väsyneenä ei jaksa riittävästi liikkua ja kiinnittää huomiota ruokavalioon.

Suosittelen lihasvoimaharjoittelua päivittäin, edes vähän. Se on hyvä vastalääke ylipainon aiheuttamaan testosteronivajaukseen. Pienet muutokset arjessa vaikuttavat paljon ajan mittaan.
Suuria annoksia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja kannattaa välttää.

50-vuotias mies:

  • Täydellisen terveyden ihanne on vielä mielikuvissa. Lääkäriin ei hevin lähdetä. Lääkärin näkökulmasta viisikymppistä miestä on vaikeampi hoitaa kuin 60–70-vuotiasta. Miehellä muutokset kehossa tapahtuvat hitaammin kuin naisella, joka joutuu vaihdevuosien myötä miettimään vanhenemistaan jo viidenkympin tietämissä.
  • Unihäiriöt, mielialan lasku ja seksiongelmat ovat tyypillisiä. Niitä voi tulla kohonneen verenpaineen tai ylipainon myötä. Usein myös tupakkaa, stressiä ja alkoholia on elämässä liikaa.
  • 50-vuotiaiden vaivat ovat hyvin hoidettavissa. Esimerkiksi erektio-ongelmiin on tehokkaita lääkkeitä. Syy on kuitenkin selvitettävä, sillä taustalta voi löytyä jokin sairaus, kuten diabetes.
  • Liikunta on moniin vaivoihin tehokas apu. Tärkeää on kuitenkin varoa rasitusvammoja ja muistaa, että kroppa ei kestä samanlaista rääkkiä kuin nuorena. Liikunta vilkastuttaa testosteronin erittymistä, kohentaa mielialaa ja parantaa unen laatua.


ERKKI TAIVAINEN, 60 - Pitkä mies mutkalla

  • Selkäkipuja
  • Närästystä

"Pelästyin vuosi sitten aika lailla, kun silmiini ilmestyi kummallista risukkoa näkökentän eteen. Kyseessä oli lasiaisirtauma, mikä kuulemma on ikäsairaus ja melko tavallista. Minä en ollut moisesta ennen kuullutkaan. Levon myötä silmät palautuivat entiselleen, mutta tilannetta seuraillaan.

Refluksitaudin
sain viidenkympin tietämissä. Se pysyy aisoissa happosalpaajilla, mutta lääkkeitä pitää tietysti syödä jatkuvasti.
Olen sitä tyyppiä, joka reagoi stressiin vatsallaan.

Alaselän kanssa on ollut ongelmia jo kymmenisen vuotta. En ole sitä missään pahasti loukannut, se on vain alkanut oireilla.
Ehkä tämä on tyypillistä kaltaiselleni laihalle ja pitkäselkäiselle miehelle. Se tekee varovaiseksi - en esimerkiksi uskalla nostaa tai kantaa mitään kovin isoa tai painavaa.

Golfin peluu on pitänyt lähestulkoon jättää. Lyönnin kiertoliike on se paha juttu, selässä vihlaisee todella ilkeästi. Joskus selkä vihoittelee jopa kesken kävelyn. Fysioterapeutin käsittely auttaa vähäksi aikaa, ja tarvittaessa syön särkylääkkeitä.

Jumppaliikeohjeitakin olen saanut, mutta vaimon mielestä teen liikkeitä liian vähän ja liian harvoin. Liikuntaa tulee sauvakävelystä ja pihatöistä.
Talvella tykkään hiihtää.

Ei mieskavereiden kesken kovin vakavasti sairauksista puhuta. Joskus heitetään huulta siitä, kuinka monta huoltoasemaa kukin voi autolla ohittaa ennen kuin vessahätä pakottaa pysähtymään!

Ihmisen elämänkaareen kuuluvat tällaiset iän mukanaan tuomat muutokset. Olen ne hyväksynyt. Koska vaivat ovat tulleet pikkuhiljaa, niihin on ehtinyt sopeutua.

Minkään vakavan paikan eteen en ole terveyteni kanssa vielä joutunut. Joskus on ymmällään kroppansa kanssa, että mitäs se nyt ilmoittelee, mutta jos tilanne ei mene pahemmaksi, siihen tottuu.”

Lääkäri Ari Rosenvall kommentoi:

– Selkävaivat ovat hyvin tavallinen ongelma, mutta usein aika korjaa tilannetta. Kipuja on eniten silloin, kun nivelrikko eli ”kuluma” selässä aiheuttaa yliliikkuvuutta nikamien välille. Tämä yliliikkuvuus vähenee, kun vuosien mittaan selkä tulee jäykemmäksi. Lihasvoimaharjoittelu voi saada saman aikaan eli vähentää yliliikkuvuutta.

Jos muutamankin huoltoaseman ohittaminen alkaa olla hankalaa virtsaamistarpeen takia tai yöunet alkavat häiriytyä, kannattaa ottaa tämä vaiva esille lääkärin vastaanotolla. Eturauhasen liikakasvuun liittyviä oireita voidaan hyvin tutkia ja hoitaa.

60-vuotias mies:

  • Kuusikymppinen hyväksyy jo, että kolotukset ja vaivat kuuluvat vanhenemiseen. Terveydentilasta ja omasta hyvinvoinnista pidetään hyvää huolta.
  • Erektiohäiriöt ja haluttomuus ovat yleisiä, niistä kärsii jo joka toinen. Vaikka seksi monilla vähenee, kaikille se ei ole ongelma. Ratkaisevaa on, vanheneeko pari yhtä vai eri tahtia, ovatko seksihalut samanlaiset vai erilaiset.
  • Eläkkeelle jääminen on suuri muutos elämässä, monilla mieliala laskee ja uni häiriytyy. Tuki- ja liikuntaelinvaivat alkavat olla jo arkipäivää, mutta niiden kanssa tullaan toimeen. Sydän- ja hengityselimistön rajat tulevat vastaan ja rasituksen sieto heikkenee.
  • Sairauksia usein jo löytyy ja ne hoidetaan diagnoosin mukaisesti. Liikunta auttaa samoista syistä kuin viisikymppisillä. Ei ole myöhäistä lopettaa tupakointia tai vähentää alkoholin käyttöä.


REIJO SARKOLA, 70 - Sauhuttelija lopetti

  • Silmävaivoja
  • Ryskäyskää

"Vuosi sitten lopetin tupakoinnin yhdessä eläkeläiskaverini kanssa. Sain lääkäriltä reseptilääkettä, nikotiinia. Söin sitä viikon ennen lopetuspäivää ja vielä kuukausi jälkeen.

Alku oli vaikeaa. En tiennyt, mitä tehdä, kun ei ollut tupakkaa kädessä. Juttelimme joka päivä puhelimitse kaverin kanssa ja kannustimme toisiamme. Onnistuimme! Ainakin nyt näyttää siltä.

Välipaloja on tullut popsittua tupakan sijasta aika huolettomasti. Olen normaalipainoinen, mutta kiloja kertyy. Pikkuhiljaa on totuteltava napostelusta eroon.

Kävin silmälääkärissä ja ilmeni, että kaihi on tulossa. Seurantakäynnillä huomattiin, että silmänpaine oli korkea. Lääkäri epäili glaukoomaa ja lähetti tutkimuksiin. Epätietoisuus ja tulosten odottaminen oli hermostuttavaa.

Glaukoomaa se oli. Tieto helpotti mutta samalla hätkähdytti. Tiesin, että jopa sokeutuminen on vaarana, ellei asiaa ajoissa huomata ja saada hoitoon. Onneksi tilanne ei ollut niin vakava. Tiputtelen silmätippoja kerran päivässä lopun ikääni, mutta ei tuo nyt niin iso juttu ole.

Käyn säännöllisesti mittauttamassa terveyskeskuksessa PSA-arvoni.
Työvuosina verenpaine, kolesteroli ja sokeriarvot olivat ihan ok, mutta nyt pitäisi nekin käydä taas tarkistuttamassa.
Vielä olen saanut olla aika terve.

Pelaan yhä tennistä, mutta rauhallisemmin kuin ennen. Pöytätennis pitää motoriikan kunnossa. Purjehdimme vaimon kanssa kesäisin, mutta nyt on tullut se vaihe, kun mietimme, vieläkö pystymme siihen. Purjehtiminen vaatii hyvää kuntoa ja veneessä liikkuminen ketteryyttä.

Päänsäryt, joista aiemmin kärsin, ovat hävinneet, ehkä tupakan polton lopettamisen vuoksi. Limaisuus on vähentynyt ja henki kulkee paremmin. Olen kaikin tavoin tyytyväisempi itseeni.

En tiedä, lisääkö tupakoimattomuus elinvuosiani, mutta ainakin ne ovat parempia. Sen aistin jo nyt."

Lääkäri Ari Rosenvall kommentoi:

– Tupakoinnin lopettaminen oli hieno panostus omaan terveyteen! Napostelu on usein korviketta tupakoimiselle. Turhat välipalat kannattaisi korvata ksylitolipurukumilla tai -imeskelytableteilla.

Sekä fyysisen että henkisen kunnon takia hyvä pysytellä liikkuvana. On totta, että melko pienin tutkimuksen ja hoidon keinoin voi vaikuttaa paljon sekä nykyisiin että mahdollisesti tuleviin sairauksiin ja vaivoihin.

70-vuotias mies:

  • Mies tietää jo, mitä vanheneminen tuo tullessaan. Joka kolotusta ei tarvitse tutkia ja hoitaa, jos lääkärin mielestä ei ole kyse mistään hälyttävästä.
  • Tässä iässä osataan hyödyntää lääketieteen tarjoamat apukeinot ja keksinnöt. Ihmiset vanhenevat eri tavalla, yksilölliset erot korostuvat. Terveys löytyy myös keskusteluaiheiden listalta.
  • Elämäntapojen vaikutukset alkavat viimeistään nyt tulla esiin. Jokin sairaus usein jo on, ja lisää voi tulla. Kuulo heikkenee, lihas­voimat hupenevat. Eturauhasvaivoja ilmenee, äkillinen virtsaamisen tarve tulee yölläkin. Uni on herkempää ja katkonaisempaa. Nukahtaminenkin vaikeutuu iän myötä.
  • Tärkeää on sairauksien hyvä hoito, mutta elämänlaadun kohentaminen ja ylläpitäminen myös muutoin.Kannattaa keskittyä siihen, mistä pitää ja mikä tuottaa mielihyvää. Liikunta on yhä tärkeää, samoista syistä kuin 50–60-vuotiailla.
Vierailija

Kremppaa pukkaa

Kremppaa ja sairauksia ja allergioita on.Ikää vasta 58. Haikailen aloittavani "ruokaremontin" jossa karsin turhat hiilihydraatit pois ruokavaliosta.Tietoa etsin netistä ja välillä ihmettelenkin.... Yksineläjänä ei tule laitettua lämmintä ateriaa säännöllisesti. Mieheni eläessä hän tykkäsi kokata joka päivä. Nyt on ollut paljon "lohtusyömistä" jota tyttäreni kutsuu "mässyruoaksi". Omegat otan purkista kun ei tule syötyä kalaa kovinkaan usein. Ja D-vitamiinia otan purkista.Liikuntarajoitteesta...
Lue kommentti
Vierailija

Kremppaa pukkaa

Tästä voisin kirjoittaa pitkältikin. Aloin miettiä omia elämäntapojani muutamia vuosia sitten. Kun vielä vaihdevuosioireet alkoivat pukata päälle, päätin todella tehdä jotain. Olen harrastanut liikuntaa koko ikäni, sen puoleen asiat ovat olleet kunnossa. Ylipainoa ei ole, eikä kroonisia sairauksia. Haaveilin ryhtyväni kasvissyöjäksi eli ovovegetaristiksi. Tähän oli myös eettiset syyt. Luin tarkkaan kasvissyöjille tarkoitettuja reseptejä ja ohjeita. Ruokailutottumusta kun ei pidä yhtäkkiä...
Lue kommentti

Ravintolisiä ja kasvirohdosvalmisteita ostetaan Suomessa lähes puolella miljardilla eurolla vuodessa. Yksi innokas ravintolisien innokas käyttäjä on Mervi Lepistö.

Onko teillä luomukahvia? Mervi Lepistö, 53, kysyy kahvilan tiskillä espoolaisessa kauppakeskuksessa. Myyjä pyörittää päätään. Mutta UTZ-sertifioitua kahvia olisi. Lepistö tyytyy tällä kertaa siihen.

Monipuolinen perusruoka on Lepistölle hyvinvoinnin perusta.

– Ensisijaisesti syön itse tehtyä, lähiruokaa ja luomua. Hyviä kasvirasvoja, paljon kasviksia, marjoja, hapanmaitotuotteita, kalaa ja valkoista lihaa tai riistaa, hän luettelee.

”Ruuan ravintoarvot ovat laskeneet.”

Kuulostaa esimerkilliseltä. Silti Lepistö käyttää lähes pariakymmentä ravintolisää. Hänen joka-aamuiseen cocktailiinsa kuuluu 11 ravintolisävalmistetta. Illalla hän nappaa viittä eri ravintolisää. Lisäksi hän käyttää kuureina muutamaa. Miksi?

– Meillä on suvussa diabetesta ja sydäntauteja, mutta uskon, että voin itse vaikuttaa sairastumisriskiini.

Lepistö haluaa myös parantaa vastustuskykyään, vähentää kehon hiljaista tulehdusta ja pysyä terveenä ja nuorekkaana pitkään.

Lepistö ei usko, että ruuasta saatavat ravintoaineet riittävät.

– Elintarviketeollisuudesta on tullut tehotuotantoa ja ruuan ravintoarvot ovat laskeneet. Esimerkiksi kalojen omega-3-rasvahapot vähenevät koko ajan, eikä viljojen ravintosisältö ole sitä, mitä se oli isovanhempiemme aikaan.

Näitä ravintolisiä Mervi käyttää:

Aamulla

  • Kalaöljy 1-3 g
  • D-vitamiini 125-150 µg.
  • Sinkki 22 mg
  • Q10 100-300 mg
  • Alfalipoiinihappo 250 mg
  • C-vitamiini 1000 mg
  • Monivitamiini 30 ml
  • Seleeni parapähkinöistä 2 kpl
  • Pantoteenihappo 500 mg
  • Foolihappo 800 µg.
  • L-metioniini

Illalla

  • Magnesium 200-400 mg
  • Melatoniini 1 mg
  • B-vitamiinivalmiste 50-100 mg
  • Boori
  • E-vitamiini

Kuuriluonteisesti

  • B12-vitamiini
  • Magnesium-suihkeet

Mäkikuisma helpottaa tutkimusten mukaan masennuksen oireita.
Mäkikuisma helpottaa tutkimusten mukaan masennuksen oireita.

Kiinnostus heräsi, kun hiukset harvenivat

Valtaosa meistä on käyttänyt jotakin luontaistuotetta, vaikkei mieltäisi itseään luontaistuotteiden käyttäjäksi. Luontaistuotteiden sateenvarjon alle mahtuu iloinen sekamelska ravintolisiä, lääkkeitä, kasviperäisiä kosmetiikkatuotteita, ympäristöystävällisiä puhdistusaineita ja luomuraaka-aineista valmistettuja elintarvikkeita. Virallista määritelmää luontaistuotteelle ei ole, eikä lainsäädäntö tunne niitä.

Mervi Lepistön kaltaiset terveydestään kiinnostuneet ja ruokavalioonsa täydennystä hakevat keski-ikäiset naiset ovat luontaistuotteiden suurin kuluttajaryhmä.

– Osittain tämä johtuu siitä, että he ostavat koko perheen käyttämät valmisteet, huomauttaa toiminnanjohtaja Mika Rönkkö Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitosta.

”Äitini syötti meille monivitamiinia ja kalaöljyä jo lapsena.”

Myös Lepistö hankkii ravintolisät koko perheelle, johon kuuluu neljä täysi-ikäistä ihmistä.

Hän kiinnostui ravintolisistä seitsemän vuotta sitten, kun hänen kyntensä haurastuivat ja hiuksensa harvenivat. Biotiini ja sinkki eivät yksin auttaneet, vaan tarvittiin myös omega-3-rasvahappoja. Samoihin aikoihin alkoi keskustelu D-vitamiinilisän tarpeesta, ja Lepistö lisäsi D-vitamiinin repertuaariinsa. Pikkuhiljaa paletti laajeni.

"Perusluontaistuotteita" hän on käyttänyt koko elämänsä.

– Äitini syötti meille monivitamiinia ja kalaöljyä jo lapsena, Lepistö kertoo.

Nouseva trendi

Kasvava luontaistuotteiden kuluttajaryhmä ovat Mika Rönkön mukaan nuoret miehet, jotka käyttävät ravintolisiä fyysisen suorituskyvyn parantamiseen. Varttuneemmat ihmiset puolestaan ilmoittavat käytön syyksi erilaiset ikääntymiseen liittyvät vaivat kuten nivel-, sydän- ja verisuoniongelmat.

Ravintolisien ja muiden luontaistuotteiden käyttö on Rönkön mukaan vahva trendi. Niihin liittyvistä myönteisistä terveysvaikutuksista tulee jatkuvasti uutta tietoa.

– Viime aikoina esille ovat nousseet esimerkiksi D-vitamiinin myönteinen vaikutus monien sairauksien hoidossa tai ennaltaehkäisyssä ja sinkki flunssan hoidossa. Lukuisat ravintolisät ja rohdokset ovat päätyneet myös Käypä hoito -suosituksiin, hän sanoo.

Suomalaiset kiikuttavat luontaistuotteita koteihinsa puolen miljardin euron arvosta vuodessa. Luontaistuotteiden myydyin ryhmä ovat ravintolisät, joita ovat esimerkiksi vitamiinit, kivennäisaineet, kuituvalmisteet, rasvahapot sekä yrtti-, levä- ja mehiläisvalmisteet.

Myös kasviperäinen kosmetiikka luetaan luontaistuotteisiin.
Myös kasviperäinen kosmetiikka luetaan luontaistuotteisiin.

Ruokaa vai ravintolisää?

Kaikki eivät jaa Mervi Lepistön näkemystä ruuan laadun heikkenemisestä ja ravintolisien tarpeellisuudesta.

– Marketit pursuavat kasviksia, ja monipuolista ruokaa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Kuinka voi olla edes periaatteessa mahdollista, että ihmisten pitäisi lisäksi ottaa ravinteita purkista? ihmettelee yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja Raimo Puustinen Tampereen yliopistosta.

”Ravintolisistä on hyötyä vain, jos ihminen on aliravittu.”

Kaukana ovat ajat, jolloin suomalaisen ruokavalio koostui vain viljasta, maidosta, perunoista ja pienestä määrästä lihaa sekä kalaa.

– On nurinkurinen ajatus, että ravintolisät lisäisivät hyvinvointia. Niistä on hyötyä vain, jos ihminen on aliravittu, Puustinen sanoo.

Myös ravitsemussuosituksissa todetaan, ettei muiden ravintolisien kuin D-vitamiinin käytölle ole yleensä perusteita, jos ihminen on terve ja syö monipuolista, energiantarpeen tyydyttävää ruokaa. Tällaisessa tilanteessa ravintolisien pitkäaikainen käyttö ei vähennä sairauksien riskiä eikä siitä yleensä ole muutakaan terveyshyötyä.

Käyttö voi olla tarpeen erityisryhmissä, kuten raskaana olevilla ja imettävillä, ikääntyneillä, niukasti energiaa saavilla ja vegaaneilla.

”Ravintolisien merkitystä ei pidä ylikorostaa, mutta ei myöskään aliarvioida.”

Myös ravintolisien myyjät ovat herttaisen yhtä mieltä siitä, että ruoka on hyvinvoinnin perusta. Ravintolisät ovat vain lisä.

– Ruuasta voi harvoin saada liikaa ravintoaineita. Toisaalta yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa joidenkin ravintoaineiden puutosta. Ravintolisien merkitystä ei pidä ylikorostaa, eikä toisaalta aliarvioida, toteaa toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Kuinka moni kuitenkaan syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja niin terveellisesti, että saa kaiken tarvitsemansa ruoasta? Pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden ja pikaruuan menekki on Suomessa kasvanut jo pitkään.

Helppo nappailla liikaa

Ravintolisien juju on niiden vaivattomuus. Saadakseen samat ravintoaineet ruuasta joutuu näkemään vaivaa. Helppous voi olla myös kompastuskivi. Pillereitä on helppo nappailla liikaa tai miten sattuu.

Mervi Lepistö ei popsi ravintolisiä summamutikassa. Hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden tohtori ja opiskellut viime vuosina funktionaalista lääketiedettä. Jokainen ravintolisä on tarkkaan harkittu.

”Syön mieluummin yli kuin ali.”

Lepistö ei kuitenkaan voi olla täysin varma siitä, mitä hänen kehonsa tarvitsee.

– Todennäköisesti syön jotakin yli tarpeen. Mutta syön mieluummin yli kuin ali, hän toteaa.

Ravintolisien käytöstä ei ole asiantuntijoiden mukaan haittaa, jos käyttää valmisteita, joissa vaikuttavien aineiden määrät ovat lähellä suosituksia. Monia samoja vaikuttavia aineita sisältävien ravintolisien samanaikaista käyttöä kannattaa kuitenkin välttää, sillä saantisuositukset saattavat ylittyä moninkertaisesti.

Lääkkeiden käyttäjien kannattaa olla tarkkana

Ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen Fimeasta on sitä mieltä, että suomalaiset suhtautuvat luontaistuotteisiin turhan huolettomasti. Ajatellaan, että ne ovat luonnonmukaisia ja vaarattomia tai ainakin turvallisempia kuin lääkkeet.

– Etenkin lääkkeiden käyttäjien kannattaa olla tarkkana, sillä sekä ravintolisillä että kasvirohdoksia sisältävillä lääkevalmisteilla voi olla odottamattomia yhteisvaikutuksia tavanomaisten lääkkeiden kanssa, Leinonen toteaa.

Luontaistuotteilla voi ikäviäkin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
Luontaistuotteilla voi ikäviäkin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

Esimerkiksi rauta, kalkki, sinkki ja magnesium voivat sitoa itseensä lääkeaineita suolistossa. Kasvirohdoslääkkeistä tunnetuin vaaranaiheuttaja on masennuksen hoitoon käytetty mäkikuisma, joka voi heikentää useiden kymmenien lääkkeiden, esimerkiksi verenohennuslääke varfariinin, tehoa ja aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden psyykenlääkkeiden kanssa.

– Luontaistuotteiden vaikutusmekanismeja tunnetaan huonosti, joten niiden yhteisvaikutusten hallintakin on haastavaa. Ravintolisien ja itsehoitolääkkeiden käyttö kannattaa suunnitella yhdessä hoitavan lääkärin kanssa, Leinonen sanoo.

Varo nettikauppaa

Huolettomimmat tilailevat luontaistuotteita netin kautta kaukomailta. Ei kannattaisi. Valmisteet voivat sisältää mitä tahansa. Viranomaiset eivät pysty valvomaan ulkomaisia nettikauppoja.

– Luontaistuotteita voi käyttää turvallisesti, kun ostaa ne Suomessa toimivasta kaupasta ja koulutetulta myyjältä, käyttää omiin tarpeisiin valittuja tuotteita ja noudattaa annosteluohjeita, Mika Rönkkö painottaa.

”Meillä valvonta on Euroopan huippua.”

Samaa korostavat luontaistuotteita valvovat viranomaiset, esimerkiksi Evira, Fimea ja Tulli.

– Meillä valvonta on Euroopan huippua. Jos jonkin valmisteen turvallisuudesta herää epäilys, se vedetään pois, Rönkkö sanoo.

Fimean mukaan tämä ei täysin pidä paikkaansa. Fimea arvioi ennakkoon lääkkeiksi luokiteltavien kasvirohdosvalmisteiden turvallisuutta.

– Lääkkeillä saa olla haittoja, kunhan ne eivät ylitä hyötyjä. Jos herää epäilys, että haitat ylittävät hyödyt, valmiste arvioidaan aikaa vievässä prosessissa ennen kuin myyntilupa mahdollisesti perutaan, Leinonen tarkentaa.

Mervi Lepistö luottaa hyviin ja tunnettuihin valmistajiin ja liikkeisiin, joissa on asiantuntevat myyjät. Lähdemme käymään sellaisessa.

”Lääketieteen ongelma on se, että se hoitaa oiretta eikä pureudu syihin.”

Myyjä Rosita Koistinen kertoo, että osa asiakkaista tietää, mitä hakee.

– Jotkut puolestaan ovat ihan pihalla ja etsivät pillereitä, jotka auttaisivat jaksamaan, Koistinen sanoo.

Vanhemmat asiakkaat puolestaan valittavat, ettei lääkärillä ole aikaa. Luontaistuotekaupoissa ehditään keskustella ja antaa terveysneuvontaa.

Lepistön ei ole juuri tarvinnut käydä lääkärissä.

– Ehkäisen vaivat hyvällä ruualla, liikunnalla, levolla ja ravintolisillä, hän sanoo ja kertoo käyttävänsä ravintolisiin noin 200 euroa kuukaudessa eli 2 400 euroa vuodessa.

Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka ovat laiskoja tekemään itse mitään hyvinvointinsa eteen. Moni nappaa mieluummin lääkettä.

– Lääketieteen ongelma on se, että se hoitaa oiretta eikä pureudu syihin, miksi ihmisellä on kohonnut verenpaine tai miksi hänelle on puhjennut kakkostyypin diabetes.

Viime kesän korvalla Lepistö mittautti veriarvonsa ja sai vahvistuksen sille, että samaa ruokavalio-ravintolisälinjaa kannattaa jatkaa.

– Kaikki arvoni olivat kiireestä ja stressistä huolimatta huippuhyvät, hän toteaa tyytyväisenä.

Mitä mieltä Tapani Kiminkinen on luontaistuotteista? Lue:

Luja luotto ravintolisiin

  • Suomalaiset kuluttavat luontaistuotteisiin vuodessa 500 miljoonaa euroa.
  • Ravintolisien osuus myynnistä on 330 miljoonaa euroa.
  • Vertailun vuoksi: Suomalaiset käyttävät reseptivapaiden lääkkeiden ostamiseen 335 miljoonaa euroa.

Ravintolisiä käytetään yleisimmin

  • ravitsemuksen täydentämiseen
  • yleisen terveydentilan edistämiseen
  • pienten vaivojen ja sairauksien itsehoitoon

Terveyskauppojen top 3

  • Vatsan ja suoliston hyvinvointia tukevat tuotteet
  • Nivelten, luuston ja lihasten hyvinvointiin tarkoitetut valmisteet
  • Kauneustuotteet, kuten hiusvedet ja -öljyt sekä ihon hyvinvointia edistävät ravintolisät.

Yli 300 terveyskauppaa

Suomessa on noin 330 terveystuotealan erikoiskauppaa, joista 220 kuuluu Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon. Liiton jäsenmyymälöissä on koulutettu henkilökunta ja niissä, kuten myös apteekeissa, asiakas saa henkilökohtaista terveysneuvontaa.

Juttuun ovat antaneet taustatietoja myös ylitarkastaja Anna Mizrahi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, toimitusjohtaja Tapani Lahti Natura Media Oy:stä ja koulutuspäällikkö Helena Mykrä Provita Oy:stä.

Palvelukeskuksessa asuva Liisa Raunio, 86, ilahtuu, kun hänen hoitajansa lapinporokoira tulee kylään.

Liisa Raunio, 86, Helsinki:

”Kun mieheni Leo kuoli, masennuin vakavasti. Ehdimme olla yhdessä 61 vuotta, ja yksin jääminen aiheutti minulle jopa itsetuhoisia ajatuksia. Tyttäreni kävi luonani ja oli huolissaan jaksamisestani.

Kun terveyteni heikkeni, pääsin lopulta tänne Kustaankartanon palvelukeskukseen. Sitä ennen kiersin kahdeksassa väliaikaisessa paikassa.

Kustaankartanossa hoito on suurenmoista ja henkilökunta mukavaa. Meille järjestetään musiikkituokioita, taidepiirejä ja teatteriretkiä. Viihdyn silti paljon omissa oloissani. Luen kaksi kirjaa viikossa, ja kirjastohoitaja tuo uutta luettavaa joka tiistai. 

Viikon kohokohta on kuitenkin se, kun Timo-hoitaja tuo lapinporokoiransa Tyynen mukanaan töihin. Meistä on tullut Tyynen kanssa sydänystävät. Se on nimensä mukainen koira: rauhallinen ja kiltti.

”Eläimet piristävät valtavasti meitä asukkaita.”

Tyttäreni tuo käydessään kuivattuja possunkorvia Tyyneä varten. Ne ovat sen herkkua. Kun Tyyne tulee, se rientää odottamaan oveni taakse. Ilahdun joka kerta, kun se tassuttelee sisään häntä kieppuen.

Koiraterapiaa

Olen pitänyt koirista aina. Kasvatimme mieheni kanssa saksanpaimenkoiria vuosien ajan. Ne olivat uskollisia ja viisaita koiria. Joskus joku koirista tuli sänkyyn nukkumaan viereeni ja hengitti kanssani samaan tahtiin. Se tuntui mukavalta.

Kerrostaloon muutettuamme emme enää ottaneet koiraa, koska meistä ei ollut lenkittäjiksi. Koiria oli kova ikävä, ja olimme usein kuulevinamme kotonamme tassujen tepsutusta.

On upeaa, että täällä palvelukeskuksessa saa olla eläimiä. Ne piristävät valtavasti meitä asukkaita. Tyyne on aito kappale luontoa. Tyyneä on ihanaa paijata.

Olen puhelias, mutta täällä väki vaihtuu tiuhaan, eikä kaikista ole juttukaveriksi. Juttelenkin paljon Tyynelle. Se kuuntelee höpinöitäni ja katsoo sitten merkitsevästi lipastoa, jossa possunkorvat ovat. Sen omistaja Timo sanoo, etten saa antaa niitä liikaa, mutta joskus sujautan Tyynelle ylimääräisen herkun.”

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.