Metsässä kavahdat pienintäkin rasahdusta. Katse haroo jokaista pensasta ja mäen nyppylää, vaaniiko siellä joku? Pelot yhdistävät ihmisiä ja niillä voi myös hallita. Tutkija Ville Kivimäki tietää, mitä ennen pelättiin ja mikä pelottaa nyt.

 

Säpsähtelevä ja ympäristöään jatkuvasti tarkkaileva sotien veteraani oli yleinen näky vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten.

- Pelko jättää aina jälkensä, jäljet on vain osattava löytää, tutkija Ville Kivimäki toteaa.

Ville Kivimäki on tutkinut suomalaisten sotilaiden henkistä selviytymistä rintamalla. Väkivalta ja pelko ovat vahingoittaneet monia.  Sotilassairaaloiden psykiatrisissa potilaskertomuksissa paljastuu pelon kehollisuus. Fyysisesti terveet miehet vapisevat, ovat mykkiä, kokoon käpertyneitä tai pyrkivät pakoon.

- Psykiatriset osastot ovat tallentaneet oireet, mutta niiden kokijat ovat osanneet harvoin kuvailla pelkoaan, Ville Kivimäki sanoo.  

Pelko lakaistaan Kivimäen mukaan usein syrjään virallisista sotahistorioista ja juhlapuheista. Pelon hyväksyminen osaksi suomalaisten historiaa ei kuitenkaan vähennä suomalaisen sotasukupolven arvoa.

- Ihmiset ovat kokeneet valtavan raskaita asioita. Olisi hyvä nähdä sankareiden takana myös ne tavalliset ihmiset, jotka ovat altistuneet järkyttäville tapahtumille.

Pelot tulivat uniin

Ennen pelättiin erilaisia asioita kuin nykyään.

"Nykyajan pelot ovat erilaisia kuin ennen: ihmiset pelkäävät identiteettinsä, ulkonäkönsä, uransa tai terveytensä menettämistä."

Kovin erilaista pelkoa, kuin esimerkiksi lähestyvän pommikoneen pelkääminen.

- Leivän loppuminen tai evakkoon lähdön pelko ovat kovin konkreettisia pelkoja. Isoäitini pelkäsi todella paljon ukkosta. Hänellä oli tapana piiloutua kaappiin, kun ukkonen oli yläpuolella. Nykypäivälle leimalliset pelot liittyvät yleensä abraksteihin asioihin, Ville Kivimäki toteaa.

Tutkimusten mukaan suomalaisten näkemät toistuvat painajaisunet ovat vähentyneet viimeisen 30 vuoden aikana. Ville Kivimäki aavistelee suoraa yhteyttä sotia kokeneen sukupolven kokemuksiin.

- Suomessa sodan kokenut sukupolvi oli painajaissukupolvi. Samoin on ollut muissakin sotaa käyneissä maissa, Kivimäki sanoo.

Ihminen kestää paljon pelkoa

Korsussa keskellä tykistökeskitystä ei voi tietää, osuuko kranaatti kohdalle vai ei. Sellaisen epävarmuuden kestäminen tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta. Ville Kivimäki näkee kuitenkin asian toisin.

- Jos olosuhteet ovat oikeat,  ihminen voi kestää aivan uskomattoman määrän pelottavia asioita ja säilyttää toimintakykynsä. Nykykulttuurissamme korostetaan ihmisen haavoittuvuutta, mutta todellisuudessa ihmisessä on paljon voimaa epävarmojen ja kamalien tilanteiden kestämiseen, Kivimäki pohtii.

Ihminen kestää monenlaisia ahdistavia tilanteita, mutta ne jättävät usein jälkensä, joka näkyy elämässä unina, käytöshäiriöinä tai ahdistavina muistoina. Kivimäki nimittää näitä kokemuksia pitkiksi jäljiksi, jotka nousevat ajan kuluessa hitaasti pintaan.

Huolehtimista vai pelkoa?

Ukrainan ja Krimin tapahtumat ovat herätelleet epämääräistä sodan uhkaa Euroopassa. Sodan alkamisesta voidaan huolehtia, mutta monikaan ei ymmärrä sodan kokeneen pelkoa. 

- Aiheella myydään iltapäivälehtiä, mutta harva taitaa oikeasti Suomessa pelätä tai käsittää sotaa. Kun sota Etelä-Suomessa päättyi syksyllä 1944 ja Lapissa keväällä 1945, alkoi pitkä rauhan kausi.

Aikalaisista tuo rauha vaikutti kuitenkin hyvin epävarmalta. Todennäköisempää oli, että esimerkiksi atomisota alkaisi. Kun poliitikoille tuli sodan jälkeen kutsuja Moskovaan, se vaikutti varmasti monien mielestä pahaenteiseltä. Huojennuksen tunne sen jälkeen, kun tapaamisesta ei koitunutkaan sotaa syksyn 1939 tavoin, on varmasti ollut valtava. 

Pelko on vallan väline

Sodan sijaan nykyään pelätään yhä enemmän esimerkiksi rokotteita. Erikoislaatuiset pelot eivät Ville Kivimäen mukaan ole ainutlaatuisia. 1800-luvulla Eurooppaa ravisteli erikoinen kammo: moni pelkäsi tulevansa elävältä haudatuksi. Pelko tuotteistettiin nopeasti.

- Varotoimeksi lanseerattiin ruumisarkku, jonka sisällä oli hälytin, Kivimäki kertoo.

Pelkoa on Kivimäen mukaan aina käytetty hyväksi, erityisesti kun ihmisten käyttäytymistä on haluttu ohjata johonkin suuntaan.

- Pelkäävä ihminen on hyödyllinen vallankäyttäjälle, sillä ihmiset hakevat turvaa ja voimaa joltakin suunnalta.

"Esimerkiksi Donald Trump hyödyntää ihmisten pelkoa, sillä pelkäävä ihminen uskoo helposti myös asioita, jotka tavallisella järjellä tuntuisivat uskomattomilta."

Pelko perustuu epävarmuuteen ja ajatukseen uhasta, jonka mittasuhteet ovat epäselvät. Usein hätä kohdistuu lapsiin ja nuoriin, joiden tilasta huolehdimme. Hetken aikaa maailma tuntuu hajoavan käsiin.

- Muutaman vuoden päästä ihmiset jo ihmettelevät, että mikä meihin silloin meni? Miksi pelkäsimme niin kovasti?

Mikä sinua pelottaa? Osallistu keskusteluun! Kommenttikentän löydät tämän artikkelin alapuolelta.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Mitä yhteistä on hyönteisillä, ukkosella ja Donald Trumpilla?

Minä en pelkää ukkosta, en pimeää, en mörköjä. Mitäkö sitten pelkään ? Minä pelkään tulevaisuutta, luopumista. Minä pelkään päivää jolloin en jaksa enää matkustaa, päivää jolloin eläimenpito loppuu ja päivää jolloin en jaksa enää mökkeillä. Minä pelkään elämänpiirin supistumista. Vaikka ymmärrän että se kaikki kuuluu elämään ja iän karttuessa luopumiseenkin ehkä sopeutuu niin se ei silti pelkoani poista.
Lue kommentti
Vierailija

Mitä yhteistä on hyönteisillä, ukkosella ja Donald Trumpilla?

Ukkosta on syytä pelätä ja olla varuillaan kun sellainen osuu kohdalle. Isoäitini veljeltä meni kuulo toisesta korvasta loppuiäksi kun istui keittiön pöydän ääressä ja salama tuli ylläolevasta keittiön lampusta läpi. Itse olen kerran ollut lapsena salaman sytyttämässä omakotitalon tulipalossa. Se tapahtui yöllä kun kaikki nukkuivat ja heräsimme hirveään pamaukseen. Sen jälkeen kaikki oli yhtä kaaosta. Muistan sen loppuelämäni ja pelkään ukonilmoja.
Lue kommentti

Ärtyvän suolen oireyhtymä on ilkeä kiusa: asiantuntija neuvoo: röyhtäise ja pöräytä, jos siltä tuntuu!

Vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat viittaavat ärtyneen suoleen oireyhtymään.

Oiretuntemustesi taustalla saattaa olla vähäkuituinen ja vähän nestettä sisältävä ruokavalio. Silloin suolesi sisällöstä tulee kovempaa ja uloste etenee suolessa huonommin.

Suoliston epätasapainoon joutunut bakteerikantakin voi johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään. Bakteeritasapaino heittelehtii tavallisesti anti­bioottikuurin tai turistiripulin seurauksena.

Vältä näitä

  • Ilmavaivoja lisääviä ruoka-aineita, joita ovat muun muassa sipuli, kaalit, lanttu, nauris, maissi, sienet, pavut, linssit ja herneet, tuore ruisleipä, hiivalla kohotetut leivonnaiset, hiilihappoiset juomat ja makeutusaineina käytetyt ksylitoli, sorbitoli sekä maltitoli.
  • Tulisia ja voimakkaasti maustettuja ruokia.
    Käristettyjä ja rasvaisia ruokia.
  • Runsaita määriä raakoja vihanneksia ja muita raakakasviksia – kokeile sen sijaan hienoksi raastettuja ja kypsennettyjä kasviksia.
  • Runsaasti laktoosia sisältäviä maitotuotteita: valitse hylaa tai laktoosittomia elintarvikkeita.
  • Alkoholia, tupakkaa, runsasta kahvin juontia, suuria ruoka-annoksia, hotkimista ja jatkuvaa stressiä.

Suosi näitä

  • Pieniä ateriakokoja ja säännöllistä ruokarytmiä.
  • Rauhallista ateriointia ja huolellista ruuan pureskelua.
  • Asteittaista kuidun lisäämistä esimerkiksi lesein tai pellavansiemenin.
  • Kiivihedelmää: se helpottaa ummetusta eikä lisää turvottelua.
  • Riittävää veden juontia: lisälasi tai pari päivässä riittää.
  • Haaleita juomia kuumien tai jääkylmien sijaan.
  • Kauraa sisältäviä elintarvikkeita.
  • Maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita eli probioottisia valmisteita. Näitä ovat Lactobacillus GG, Asidofilus tai usean pro­biootin yhdistelmät.
  • Tarvittaessa apteekin reseptittömiä lääkevalmisteita helpottamaan ulostusta. Tällaisia ovat muun muassa niin sanotut bulkkilaksatiivit ja makrogolia sisältävät tuotteet.

Milloin lääkäriin?

Silloin, jos ruokaremontti ja elintapamuutokset eivät tepsi, oireet hankaloittavat jatkuvasti elämää, uni ja liikkuminen häiriintyvät ja ummetus sekä ripuli rasittavat.

Jos vatsavaivojen lisäksi ilmenee laihtumista ja kuumeilua tai ulosteen mukana tulee verta, älä odottele, vaan varaa aika lääkärille.
Lääkäri kyselee suolen toiminnasta, turvotuksesta ja syömisistäsi – kirjaa niistä pääkohdat paperille ja ota muistilappu mukaan vastaanotolle.

Ärtyvään suoleen ei ole parantavia reseptilääkkeitä, mutta lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä sinulle esimerkiksi uudenlaista lääkevalmistetta, jos oireesi painottuvat ummetukseen. Yksi vaihtoehto on kipukynnystä nostavat vanhan polven mielialalääkkeet pienin annoksin.

Usein lääkäri myös otattaa laboratoriokokeet kelia­kian, laktoosi-intoleranssin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta, sillä ärtyvän suolen oireet sekoittuvat joskus näihin sairauksiin.

Ravitsemusterapeutti auttaa sinua koostamaan vatsa­ystävällisen ja monipuolisen ruokavalion.


Asiantuntijoina gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKSistä ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Aava Gastrolääkäreistä.

Vierailija

Turvottaako vatsaa vai vaivaako ripuli? Näin hoidat ärtynyttä suolta

Onko totta että turistiripuli tulee herkemmin sellasilla matkaajille joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä? Jos näin on pitäisi kai varautua matkalle lähtiessä. Matkailulehdessä kirjoitettiin, että turistiripulin hoidossa pitäisi välttää turhaa antibioottien napsimista kun ne ei kuitenkaan tepsi läheskään kaikkiin tapauksiin. Siis viruksiin ja loisiin. Toisaalta jos suurin osa on bakteeriperäisiä kuitenkin haluaisin tosi mielelläni hoitaa vaivan kuntoon jos ja kun se matkustaessa iskee. Onko...
Lue kommentti

Oikeanlainen siivous on hyvää arkiliikuntaa, mutta väärät asennot tekevät selän kipeäksi. Selkäliiton vinkeillä joulusiivous sujuu vikkelästi ja selkä säästyy.

  1. Siivoa päivällä. Välilevyt ovat aamuisin pulleimmillaan ja siten herkempiä vaurioitumaan. Jos on pakko siivota aamulla, tee muutama lämmittelyliike ennen kuin aloitat siivouksen.
  2. Suunnittele ja jaa työt. Siivoa pienissä erissä ja useampana päivänä. Yhden rysäyksen suursiivous ei tee hyvää selälle. Jaa siivoustehtäviä perheenjäsenten kesken.
  3. Muista tauot. Lepuuta selkää istumalla välillä. Voit myös käydä lattialle pitkäksesi ja nostaa polvet 90 asteen kulmaan tuolin päälle.
  4. Kerää tavarat lattialta ennen imurointia, niin vältyt kyykistelyltä imuroinnin aikana.
  5. Säädä imurin tanko niin pitkäksi, että voit imuroida selkä suorassa.
  6. Käytä hyviä siivousvälineitä, kuten jatkovarrellisia harjoja tai moppia. Siten vältyt alaselän pyöristymiseltä ja saat pidettyä hartiat alhaalla.
  7. Siivoa molemmilla käsillä. Niin vältät rasittamasta kehon toista puolta ja kättä liikaa, ja selkään tulee kiertoliikettä kummallekin puolelle.
  8. Opettele oikea nostotekniikka. Kun koukistat nostaessasi polvia ja lonkkia, alaselkään jää luonnollinen notko ja et riko selkääsi. 
  9. Tee joskus kumarrukset ja nostot yhdellä jalalla. Näin saat voimaharjoitusta jalan lihaksille ja alaselän asento pysyy luonnollisena.
  10. Laita turhat tavarat kiertoon. Kun kotona on vähemmän tavaraa, aikaa ei kulu jatkuvaan järjestelyyn. Mitä vähemmän tavaraa, sitä vähemmän siivottavaa.  

Lähde: Selkäliitto