Hitaasti hyvää tulee! Kiinalaisen sananlaskun mukaan teetä juodessa maailman melu unohtuu. Lisäksi haudutetulla teellä on muitakin terveyttäsi tukevia ominaisuuksia – kunhan valmistat ja nautit sen oikein.

Tyydytys ei tule heti. Hauduttaminen vie aikaa ja on yksi teen ideologiaan kuuluvista nautinnoista. Veden ja teelehtien välisessä vuorovaikutuksessa on jotakin lumoavaa: lehdet tanssivat vedessä, ja veden voima uuttaa niistä virkistävän, kauniin, tuoksuvan ja terveellisen juoman.

Suomen ensimmäisenä irtoteekaup­piaana vuonna 1978 aloittanut Sirpa Nord­qvist lumoutui teen taikavoimasta jo lapsena. Hän jos kuka tuntee teen maailman.

Lue myös: Kokeile ja löydä paras tee makuusi x 8

– Teen maailmassa yhdistyvät ikivanha kulttuuri, taide ja lähes uskonnoksi muuttuvaa ideologia. Lisäksi se on täyttä nautintoa. Teekupposen ääressä on mahdollisuus tavoittaa hetken onnellisuus, Sirpa Nordqvist sanoo.

Tee on veden jälkeen maailman juoduin juoma, mutta Suomessa tee ei hevillä uhkaa kahvin suosiota. Suomalainen kuluttaa vuodessa keskimäärin reilut kymmenen kiloa kahvia, teetä noin 300 grammaa.

Suomalainen kuluttaa vuodessa 10 kiloa kahvia, teetä noin 300 grammaa.

– Olen puhunut teestä ja sen oikeaoppisesta valmistamisesta kohta 40 vuotta ja toivonut, että suomalaiset löytäisivät teen maailman.

Nyt hänen toiveensa on toteutumassa: teen suosio kasvaa, ja se näkyy myös kauppojen teehyllyillä. Erilaisten teelaatujen ja -makujen tarjonta on kasvanut. Moni ostaa pussiteen sijaan kannussa tai kupissa haudutettavaa irtoteetä, josta saa monivivahteisempia makuja.

Jos kuitenkin juo teetä saadakseen siitä samanlaista potkua kuin kahvista, joutuu ehkä pettymään. Kupillisessa mustaa teetä on keskimäärin puolet vähemmän kofeiinia kuin kupillisessa kahvia. Toisaalta vahva musta tee voi sisältää lähes yhtä paljon kofeiinia kuin vastaava määrä kahvia. Vihreässä teessä on vähemmän kofeiinia kuin mustassa teessä, ja se sopii usein myös kofeiinille herkille henkilöille.

Teen kofeiinin eli teiinin määrä riippuu teelaadusta ja -lajikkeesta, kasvualueesta, teelehtien koosta ja haudutusajan pituudesta.

– Noin 75 prosenttia teiinistä liukenee kahden ensimmäisen minuutin aikana siitä, kun kuuma vesi on kaadettu lehdille, Nordqvist sanoo.

Kun teetä haudutetaan pidempään, teiini sitoutuu teen muihin vaikuttaviin ainesosiin ja se imeytyy elimistössä hitaammin. Kahvi aiheuttaa elimistössä kofeiinipiikin, mutta hyvin haudutetussa teessä eri ainesosat tasapainottavat toisiaan ja virkistävä vaikutus tulee hitaammin ja lievempänä.

Teetä terveydeksi

Haudutuksen aikana teelehtien sisältämät lukuisat aines­osat uuttuvat nesteeseen. Lehdet sisältävät teiinin lisäksi muun muassa rentouttavaa teaniinia, A-, B- ja C-vitamiineja, kivennäisaineita sekä terveyttä edistäviä antioksidantteja, erityisesti katekiineja.

Terveysvaikutusten kannalta teen tärkein antioksidantti on epigallokatekiinigallaatti, jota on teekasvissa erittäin paljon. Sitä on erityisesti valkoisessa ja vihreässä teessä, mutta myös jonkin verran mustassa.

Teen huono puoli on se, että se häiritsee raudan imeytymistä elimistöön. Teetä ei siksi suositella nautittavaksi ruokailun yhteydessä, vaan mieluummin vähintään puoli tuntia ennen tai jälkeen aterian.

Teen huono puoli on se, että se häiritsee raudan imeytymistä elimistöön.

Terveysvaikutukset lienevät yksi syy teen, erityisesti vihreän teen, suosion kasvuun. Teen antioksidanttien arvioidaan parantavan muistia, edistävän sydänten ja verisuonten terveyttä, parantavan aineenvaihduntaa sekä ehkäisevän syöpiä. Vihreän teen on todettu laskevan veren kokonaiskolesterolia.

Teekauppias Sirpa Nordqvistin ja muiden teenystävien mielestä tärkeintä teessä on kuitenkin maku. Erot terveellisten aineiden määrässä ja vaikutuksissa ovat pieniä, sillä eri teelaadut tehdään samasta teepensaasta, mutta käsitellään jalostusvaiheessa eri tavoin.

– Kun teelehdet on kerätty, nahistettu ja rullattu, ne fermentoidaan eli lehdistä tihkuneen solunesteen annetaan reagoida ilman hapen kanssa. Hapettumisprosessin aikana lehtien väri ja maku muuttuvat. Hapettumisen kesto määrittää, tuleeko lehdistä mustaa, vihreää tai oolong teetä, Sirpa Nordqvist sanoo.

Pussi- ja irtotee ovat samaa tavaraa

Arkitee valmistuu helposti ja nopeasti kaatamalla kuppiin kiehuvaa vettä ja huljuttamalla siinä teepussia. Osa vannoutuneista teenystävistä ei käytä pussiteetä. Heidän mielestään pussi- ja irtoteen ero on kuin yöllä ja päivällä. Teetä pidetään sitä laadukkaampana, mitä suurempia teelehdet ovat.

– Sekä pussi- että irtoteessä on huonoja ja hyviä teelaatuja. Teen laatuun ja makuun vaikuttavat maaperä, teekasvilajike sekä poiminta eli mikä osa teelehdestä poimitaan. Tavallisesti poimitaan nuppu ja kaksi seuraavaa lehteä, myös pussiteehen, Nordqvist huomauttaa.

Uskomus, jonka mukaan teepensaan parhaat lehdet käytetään irtoteehen ja jämät pussiteehen, on Nordqvistin mukaan tuulesta temmattu.

Vedellä on suuri vaikutus teen makuun.

Fermentoitumisen jälkeen tulee vaihe, jossa syntyy pussi- ja irtoteen ero. Pussiteen valmistamiseen käytetään erittäin hienoksi leikattuja teelehtiä.

– Irtoteeksi tuotettavia lehtiä ei käytetä leikkurissa, vaan ne viedään erikokoisten lehtien siivilöintiin. Irtotee on siis samaa massaa kuin pussitee, mutta teelehtien koko on isompi, koska irtotee on tarkoitettu pannussa tai väljässä teesiivilässä valmistettavaksi.

Ehkä huonot kokemukset pussiteestä johtuvat huonosta vedestä? Jokainen teenjuoja on joskus saanut haaleaa, pannussa seissyttä, pahimmillaan kahvinmakuista vettä, johon teetä on toivotonta liottaa.

– Pussiteekin pitää osata valmistaa, Sirpa Nordqvist toteaa.

Kupillinen teetä koostuu lähes 99-prosenttisesti vedestä, joten vedellä on suuri vaikutus teen makuun. Suomessa saa puhdasta ja raikasta teevettä suoraan hanasta. Se pitää vain kiehauttaa ja käyttää teehen tuoreeltaan.

Lähteet: Teekirja – tee hetkestä elämys. Sirpa Nordqvist,

Markku Peltola ja Susanne Grüneklee. Pen & Paper, 2014.

Kysely

Kumman kaa?

Teen
Teen
75.0%
Kahvin
Kahvin
25.0%
Ääniä yhteensä: 100

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju