Suomalaisnaisista noin neljännes käyttää hormoni­korvaus­hoitoa vaihdevuosioireisiin. Miten hoito kannattaa lopettaa, ettei joudu pulaan? Gynekologi Pirkko Brusila vastaa.

1. Miten vaihdevuosien hormoni­korvaushoito elimistössä vaikuttaa?

Estrogeenia sisältävät valmisteet pyrkivät vaikuttamaan samalla tavalla kuin estrogeeni itsessään silloin, kun munasarjat sitä tuottavat. Keltarauhashormoni taas paimentaa kohdun limakalvoa, ettei se estrogeeniärsytyksen ansiosta lähde kasvamaan liikaa ja ala kehittää solumuutoksia tai pahimmillaan kohtusyöpää. Keltarauhashormoni saa aikaan kuukautisvuodon, jonka jälkeen uusi, terve limakalvo kasvaa vanhan tilalle.

Estrogeeni vaikuttaa paljon naisen terveyteen ja hyvinvointiin. Jos vaihdevuodet saavuttanut nainen oireilee estrogeenin vähenemisen vuoksi, korvaushoidolla palautetaan tilanne, jossa hän voi hyvin, nukkuu hyvin ja jaksaa keskittyä.

Kolesteroliaineenvaihdunnalle estrogeenilla on tärkeä merkitys. Estrogeeni suurentaa hyvän kolesterolin osuutta verenkierrossa ja näin ehkäisee ennalta sydän- ja verisuonisairauksia. Luusto pysyy estrogeenin ansiosta terveenä ja limakalvot hyvässä kunnossa.

2. Miten hormonikorvaus­hoidon lopettaminen vaikuttaa oloon ja terveyteen?

Etukäteen ei voi tietää, kuinka kauan vaihdevuosien oireinen vaihe kenelläkin kestää. Nykyisin hoito aloitetaan pienillä annoksilla ja annosta nostetaan, jos tarvitaan enemmän ytyä. Sitten annosta taas vähennetään vähitellen.

Jos estrogeenikorvaushoidon lopettaa yhtäkkiä, oireet laukeavat. 70-vuotiaista suomalaisnaisista vielä parikymmentä prosenttia hikoilee estrogeenin puutteen vuoksi niin, että kärsii. Jos emättimen limakalvoja ei hoida, ne tulevat kuiviksi ja yhdynnät käyvät mahdottomiksi. Ohuet ja kuivat limakalvot altistavat virtsatietulehduksille, jotka voivat nousta munuaisiin. Kuumeinen munuaistulehdus on vaarallinen ja jättää tulehdusarven, joka lisää uusien tulehdusten riskiä.

Kolesteroli alkaa nousta, kun estrogeenin suoja häviää. Luuston haurastumisprosessi aktivoituu.

Seksuaalinen haluttomuus kuuluu vaihdevuosioireisiin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä estrogeenin kanssa. Se on yhteydessä naisen androgeenisten hormonien, testosteronin ja sen johdannaisten puutteeseen.

3. Miksi päätös hormoni­hoidosta jätetään naisen vastuulle?

On ollut aika, jolloin lääkäri on kirjoittanut reseptin ja sanonut, että nyt syöt näitä. Nykyisin korostetaan potilaan omaa vastuuta ja mielipidettä. Kun on kyse jokaisen itse kokemista oireista, olisi aika kohtuutonta lähteä määräämään lääkitystä.

Kohina hormonikorvaushoidon ympärillä on tehnyt lääkäreitä varovaisiksi. Onneksi hormoneista puhutaan nyt asiallisempaan sävyyn. On tärkeää keskustella hoidon eduista ja haitoista ja arvioida kunkin naisen omat riskit. Lääkäri voi suositella, mutta potilas päättää.

Rintasyöpäpotilaille hormonikorvaushoitoa ei suositella, mutta minulla on potilaina rintasyövän sairastaneita naisia, jotka kertovat, että heidän on pakko saada apua vaihdevuosioireisiinsa. Silloin lääkäri on potilaan tukena ja auttamassa.

Sairastettu rintasyöpä ei ole ehdoton este hormonikorvaushoidolle, jos tilanne on huolellisesti pohdittu, muut hoitovaihtoehdot kokeiltu ja potilas kokee hoidon hyvinvoinnilleen välttämättömäksi.

4. Miten pitkään korvaushoitoa voi turvallisesti jatkaa?

Hormonikorvaushoito kestää keskimäärin 3–5 vuotta.

On hyvin yksilöllistä, miten pitkään hoitoa tarvitsee ja voi käyttää. Kaikki naiset eivät hoitoa suinkaan tarvitse, ja periaatteessa sitä saa käyttää niin kauan kuin tarpeellista on. Vanhimmat hoitoa käyttävät ovat hyvinkin iäkkäitä.

On myös naisia, joilla on niin suuria riskejä, että hoitoa ei voi edes aloittaa. Tuore rintasyöpä, tuore kohtusyöpä tai tuore veritulppa ovat esteitä hormonikorvaushoidolle, samoin huomattava ylipaino, hankala sydänvika ja hallitsematon verenpainetauti.

5. Kuinka yksilöllistä on hormoni­hoidon tarve, aloittaminen ja lopettaminen?

Pienellä vähemmistöllä naisia ei ole vaihdevuosissa mitään ongelmia, ja pienellä vähemmistöllä on vaikeuksia vielä korkeassa iässä.

Hoidot suunnitellaan jokaiselle erikseen. Naiselle, jolla on kohtu, aloitetaan ensin vaiheittainen hoito, jossa kuukautiset säilyvät. Kun vuodot vähenevät, siirrytään vuodottomaan hoitoon, jossa estrogeeni ja keltarauhashormoni vaikuttavat rinnakkain.

Valmisteita on vahvempia ja miedompia, ja miedonkin voi puolittaa. Lopetettaessa annoksia pienennetään pikkuhiljaa.

Nainen, jolla viimeisistä kuukautisista on kulunut 1–2 vuotta, voi aloittaa suoraan vuodottomalla hoidolla. Silloin kohdun limakalvon herkkyys estrogeenille on jo heikentynyt.

Jos hormonikierukka laitetaan valvomaan kohdun limakalvoa, voidaan estrogeeni annostella geelinä tai laastarissa. Tämä on kaikkein yksilöllisin hoitomuoto, ja geelillä onnistuu parhaiten hoidon vähittäinen alasajo.

6. Voiko hormonikorvaus­hoidon avulla hypätä kokonaan vaihdevuosioireiden yli vai palaavatko oireet?

Emme voi tietää etukäteen. Joillakin oireet jatkuvat korkeassa iässä. 

Naiset, jotka oireilevat pitkään ja vahvasti, tuntevat ahdistusta ja syyllisyyttä hormonikorvaushoidosta. On tärkeää hyväksyä, että on oikeus voida hyvin, niin että jaksaa työssä ja haasteissa, joita elämä eteen tuo. Moni tekee sen ratkaisun, että käyttää hormonikorvaushoitoa niin pitkään kuin on työelämässä.

7. Mikä on oikea hetki lopettaa hormonihoito?

Kun naisella alkaa aktiivisesti elää ajatus päästä eroon hoidosta, mietitään yhdessä, miten lopettamista voi kokeilla. Kun tekee taukotestin ja voi hyvin, se on siinä: pärjään hienosti ilman hormonikorvaushoitoa.

Limakalvoja täytyy kuitenkin ruveta hoitamaan. Sanon potilailleni, että paikallishoito tähtää 100 vuoden ikään. Paikallishoito pari kertaa viikossa on pieni vaiva ja siitä on suuri hyöty.

8. Entä jos lopettaminen ei onnistu ja oireet tuntuvat ylivoimaisilta?

Hoidon saa aloittaa uudestaan. Muutaman kuukauden tauon voi pitää, mutta ei sen pidempää. Jos kolesteroli on paakkuuntunut verisuonten seinämiin ja sitten aloitetaan estrogeeni uudelleen, se voi liuottaa kolesterolista mikrosiruja verenkiertoon. Niistä voi tulla tukkeumia verisuoniin. Myös veritulppariski kasvaa ensimmäisen käyttövuoden aikana. Kun ikää tulee, veritulppariski kasvaa muutenkin. Siksi hormonikorvaushoidossa ei pidä ottaa sellaista tyyliä, että välillä käyttää ja välillä ei.

9. Mitä voi ottaa hormonikorvaushoidon tilalle, kun hoito on lopetettu?

Kun hormonihoito loppuu ongelmattomasti, ei tarvita muuta kuin paikallishoito. Paikallishoidolla limakalvot saavat estrogeenia niin, että ne pysyvät kimmoisina ja terveinä.

Paikallishoitoja saa emätinpuikkoina, voiteina ja pieninä emätintabletteina. Vaihtoehtona on lisäksi emätinrengas, joka vaihdetaan noin kolmen kuukauden välein.

Jos hormonihoidon on joutunut lopettamaan esimerkiksi rintasyövän löytyessä, tilanne on vähän hankala. Muuta tehokasta keinoa vaihdevuosioireisiin ei ole kuin hormonikorvaushoito. Voidaan kokeilla uuden polven mielialalääkkeitä, mutta ne saattavat myös lisätä hikoilua.

Elämäntavoilla voi vaikuttaa vointiinsa. Terveellisillä elämäntavoilla kannattaa elämässä mennä koko ajan eteenpäin: monipuolista liikuntaa, kevyt ruokavalio, ei tupakointia ja alkoholin käyttö järkeväksi.

Miten paljon hormonikorvaushoito lisää rintasyöpäriskiä - lue lisää.

Hiipuuko seksi hormonien mukana? 

Lääkäri vastaa: Korvaushoitoa loppuiäksi?

Näin lopetat hormonihoidon

Olen yli 60-v, kohtu ja munasarjat poistettu vuosia sitten kasvaimien takia. Hormonitablettien ottamista rupesin harventamaan monta vuotta sitten. Otan nykyisin vain kaksi viikossa. Jos olen kotosalla, otan pillerin vasta kun alkaa tulla hikoiluoireita eli saattaa mennä 5-6 päivää ilman niitä. Hyvin on toiminut. Kannattaa kokeilla, miten kauan pärjää ilman.
Lue kommentti