Päästeletkö sinäkin yöllä rohinaa suustasi? Kuorsaaja, unohda häpeä ja hakeudu tutkimuksiin. Kuorsaamista voi oikeasti hoitaa.

  • 1. Mistä kuorsaamiseni johtuu?

Kun nukahdat, myös kurkun seudun lihaksesi rentoutuvat ja kielen sekä pehmeän suulaen kudokset painuvat taaksepäin.

Kuorsatessasi ilman kulku ylähengitysteissäsi ahtautuu. Pehmeän suulaen, kielen ja nielun takaosan välinen tila pienenee ja alkaa väristä. Nielu toimii tavallaan kuin soittimena – joskin siitä syntyvä ääni ei vuodekumppanisi mielestä ole luultavasti kovinkaan miellyttävä.

Samalla kun nielun ja kurkun alueen lihakset nukkuessasi rentoutuvat, pääsee leukasi painumaan taaksepäin. Juuri tuo leuan taaksepäin painuminen pitää kuorsaamista yllä jopa koko yön.

Lue myös: 5 ruokaa, jotka auttavat sinua nukkumaan

  • 2. Miten yleistä kuorsaaminen on?

Aikuisista melkein puolet kuorsaa joskus. Ajoittainen kuorsaaminen on tavallista raskaiden ilta-aterioiden jälkeisillä yöunilla ja silloin, jos alkoholia on illan mittaan kulunut runsaanlaisesti.

Kuorsaaminen on miehillä huomattavasti yleisempää kuin naisilla. Myös lapset voivat kuorsata.

Iän myötä kuorsaus yleensä lisääntyy. Taipumus kuorsaukseen on usein periytyvää.

Taaksepäin vetäytyvä alaleuka ja ylipaino kasvattavat taipumusta kuorsaukseen.

  • 3. Milloin kuorsaaminen on ongelma?

Tärkein syy, jonka vuoksi kuorsaajat hakeutuvat hoitoon, on sosiaalinen, parisuhteeseen liittyvä haitta. Se ei siis läheskään aina tuota ongelmia itse kuorsaajalle, vaan hänen puolisolleen.

Siksi pieni vinkki puolisolle: ota kuorsaaminen ystävällisesti puheeksi kuorsaajan kanssa ja kerro, että kuorsaamista voidaan hoitaa.

Kuorsaaminen tuottaa kuorsaajalle usein häpeää ja tunnetta esimerkiksi siitä, ettei hän uskalla lähteä vaikkapa työporukan kanssa hotellimatkalle tai yökylään sukulaisiin. Kuorsaaja itse on usein päiväväsynyt.

Yleinen, mutta väärä luulo on, että jokaisella kuorsaajalla on myös uniapnea. Kuorsata voi myös ilman terveyshaittoja. Hengitysteiden rakenteellinen ahtaus on vieläkin harvinaisempi kuorsauksen syy.

Sen sijaan on totta, että jokainen, jolla on uniapneaa eli yöllisiä hengityskatkoksia, myös aivan varmasti kuorsaa. Kovan kuorsaajan kannattaa siis mennä uniapneatutkimuksiin, sillä hengityskatkokset kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin.

Sairaus piinasi Pirkkoa tauotta: "Nukuin vain 1,5 tuntia yössä"

  • 4. Mitkä ovat uniapnean merkit?

Yölliset hengityskatkokset. Ne huomaa vieressä nukkuva parhaiten. Hengitysääni häviää joksikin aikaa, ja usein hengityksen alkaessa uudelleen syntyy voimakas korahdusääni.

Uniapneaa potevaa yöuni harvoin myöskään virkistää.

Jos tällaisia katkoksia alkaa tulla harva se yö, on lähdettävä lääkäriin. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa voidaan tarvittaessa hoitaa ylipainehappimaskilla, mutta hoito pitää aina aloittaa lääkärin valvonnassa.

Taustaa: Täällä syödään eniten unilääkkeitä Suomessa

  • 5. Mikä lisää kuorsaamista, ja kuinka voisin omin avuin vähentää kuorsaustaipumustani?

Alkoholi ja rauhoittavat lääkeaineet rentouttavat nielua ja ylähengitysteiden lihaksia sekä edesauttavat kuorsausta.

Niin ikään tukeva ilta-ateria, selällään nukkuminen, ylipaino ja tukkoinen nenä vaikuttavat kuorsausalttiuteen.

Kokeile ensin ainakin näitä konsteja: Koeta saada paino hallintaan. Liiku säännöllisesti ja syö illalla kevyesti. Säädä alkoholinkäyttösi kohtuulliseksi. Harjoittele nukkumaan kyljelläsi ja hanki sopivan korkuinen tyyny, joka nostaa päätäsi hieman kohoasentoon.

  • 6. Miten kuorsausta ja uniapneaa voi hoitaa?

Jos kuorsaaminen liittyy selällään nukkumiseen, voit kokeilla tennispallokikkaa. Pallo ommellaan yöpaidan selkämykseen, ja kun käännyt unissasi selällesi, pallo saa sinut palaamaan kyljellesi.

Kuorsaamiseen kannattaa hakea herkästi apua lääkäristä tai hammaslääkäristä siinäkin tapauksessa, että kuorsaamiseen ei liittyisi hengityskatkoksia. Jopa 95 prosenttia kuorsaajista saa apua hoidosta.

Vain harvat kuorsaajat hyötyvät itse­hoitovalmisteina myytävistä kuorsaussuihkeista.

Varmin keino päästä kuorsaamisesta eroon on yksilöllisesti suunniteltu kuorsauskisko, joka pitää leuan nukkuessa eteenpäin työnnettynä, jolloin ilma kulkee esteittä.

Kiskon käyttöä pitää harjoitella, mutta valtaosa tottuu nukkumaan sen kanssa muutamassa viikossa. Valmiskiskojakin on, mutta ne eivät välttämättä pysy kovin hyvin paikoillaan. Kiskot suunnittelee ja valmistaa kuorsaamishoitoihin perehtynyt hammaslääkäri.

8 kysymystä vaikeista uniongelmista

Asiantuntijana neurologian dosentti, unilääketieteen erikoislääkäri Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta sekä oikomishoidon erikoishammaslääkäri, kuorsaamishoitoihin erikoistunut Heli Siirilä Hymy­klinikalta.

Lähteinä myös Partinen, Markku ja Huovinen, Maarit: Unikoulu aikuisille – Opi selättämään unettomuus, WSOY 2011.
www.kuorsaus.org

Vierailija

Näin lopetat kuorsaamisen

Kylläpä oli aika hepponen kirjoitus kuorsauksen ja uniapnean haitoista elämänlaadulle . Ehkä kuitenkin kannattaa hoitaa asia lääkärin kautta, oma uniapneadiagnoosini viivästyi 15 vuotta näihin "poppakonsteihin". Ja se kannattaa muistaa, että unipneaa esiintyy naisilla ihan yhtä paljon kuin miehilläkin, mutta diagnosoidaan masennukseksi. Turhaan syötetään masennuslääkkeitä parantamaan jatkuvaa väsymystä vaikka syynä on oikeasti hapenpuute yönaikana hengityskatkosten takia.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju