Lohisalaatista saa noin neljänneksen päivän proteiinitarpeesta.
Lohisalaatista saa noin neljänneksen päivän proteiinitarpeesta.

Proteiinin osuuden kasvattaminen ruokavaliossa helpottaa painonhallintaa, mutta liiallisuuksiinkaan ei kannata mennä.

Ruotsissa tutkijat ovat jo huolissaan siitä, että kun proteiinia lisätään leipään, jogurtteihin ja patukoihin, ihmiset ovat vaarassa saada liikaa proteiinia.

Proteiinirikastettua rahkaa, proteiinijuomaa, proteiinijogurttia, proteiinileipää, proteiinipatukoita... Tarvitseeko ihminen todellakin niin paljon proteiinia, että tällaisiakin pitää syödä?

– Jos ruokavaliossa ei muuten ole kovin paljon proteiinia, kyllä proteiinirikastettuja tuotteita voi käyttää. On kuitenkin hyvä katsoa, että sen proteiinin kylkiäisinä tulisi muutenkin järkeviä aineksia. Monen proteiinivalmisteen kohdalla näin ei ole, koska tuotteissa on paljon sokereita ja lisäaineita, UKK-instituutissakin työskennellyt ravitsemusasiantuntija Patrik Borg sanoo.

Borgin mukaan nyrkkisääntö on, että proteiinia on hyvä syödä päivittäin yli 1 gramma painokiloa kohden ja 1,5 grammaa per painokilo on useimmille riittävä määrä.

80-kiloinen kansalainen tarvitsee päivittäin noin 120 grammaa proteiinia, minkä saa esimerkiksi syömällä yhden kananmunan, 150 gramman jauhelihapihvin, 150 grammaa lohta, kourallisen pähkinöitä tai siemeniä, kauhallisen riisiä, ison annoksen parsakaalia sekä muutaman viipaleen juustoa leivän päällä, jogurtin ja pari lasia maitoa.

Monta elimistön osaa vaarassa

Tavallista ruokaa saa proteiinin puolesta syödä siis ihan reilusti, mutta jos korvaa vaikkapa kaikki tavalliset maitotuotteet ja leivän proteiinirikastetuilla tuotteilla, proteiinin saanti voi hypähtää yllättävän korkeaksi.

Karoliinisen instituutin tutkijan mukaan ylenmääräinen proteiinin syöminen rasittaa munuaisia ja maksaa. Se saattaa lisätä maksa- ja sydänsairauksia sekä kakkostyypin diabetesta ja jopa syöpää.

– Liian proteiinin syömisen haittavaikutuksista on orastavaa tutkimusnäyttöä – tutkimusta saisi olla enemmän. Munuaispotilaiden kannattaa olla tarkkana proteiinin saannista, mutta muiden kohdalla sanoisin, että riittävän proteiinin saannin hyödyt ovat haittoja suuremmat, Patrik Borg sanoo.

– Proteiinin saanti tasolle 2 grammaa painokiloa kohden on mielestäni ongelmatonta. Jossain sen yläpuolella tulee vastaan raja, jonkä jälkeen riskit ovat hyötyjä suuremmat.

Miksi proteiinia sitten lisätään ruokiin? Onko hiilihydraattien korvaamisesta proteiinilla jotain terveyshyötyä?

– Proteiini ylläpitää kylläisyyden tunnetta eli sen osuuden lisääminen ruokavaliossa helpottaa painonhallintaa. Huonolaatuisten hiilihydraattien korvaaminen proteiinilla ja kasviksilla on varmasti terveellistä.
Kannattaa myös muistaa, että ylimääräinen proteiini, jota keho ei kuluta, varastoituu ylipainoksi siinä missä liika rasva ja hiilihydraatitkin.

  • Ruuan proteiinipitoisuuksia voi laskea ruoka-aineiden ravintosisältötaulukon avulla: taulukko löytyy osoitteesta fineli.fi
  • Omaa proteiinin tarvettaan voi arvioida vaikkapa Valion laskurilla.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju