Apteekista ilman reseptiä ostettaviin lääkkeisiin liittyy paljon harhaluuloja. Apteekkiopin professori Riitta Ahonen oikaisee 10 yleistä virhekäsitystä.

  1. Itsehoitolääkkeet ovat vaarattomia, ja siksi niitä voi syödä kuin karamelleja.
    Itsehoitolääkkeet ovat tehokkaita lääkkeitä, joilla voi myös olla haittavaikutuksia. Tavallisimmat haitat liittyvät tulehduskipulääkkeisiin, jotka saattavat aiheuttaa mahan limakalvon verenvuotoja. Tutkimusten mukaan noin kolmannes itsehoitosärkylääkkeiden käyttäjistä ilmoittaa kokeneensa niiden aiheuttamia mahavaivoja.
    Itsehoitolääkkeissä olevaa annostusohjetta tulee noudattaa, ellei lääkäri ole määrännyt isompaa annosta. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden teho ei juurikaan nouse annosta nostamalla, mutta haitat lisääntyvät.
     
  2. Itsehoitolääkkeissä käytetään tehotto­mampia lääkeaineita kuin reseptilääkkeissä.
    Itsehoitolääkkeissä on usein samoja lääkeaineita kuin reseptilääkkeissä, mutta lääkkeen vahvuudet ja pakkauskoot ovat pienempiä.
    Esimerkiksi 400 mg:n vahvuista ibuprofeenia voi ostaa ilman reseptiä, mutta 600 mg vaatii jo lääkärin tutkimuksen ja lääkemääräyksen.
     

    Vinkki! Ibuprofeenia vai parasetamolia – ethän ota väärää lääkettä kipuusi?

  3. Jos yhden särky­lääkkeen päiväannos on jo täynnä ja kipu jatkuu, sitä voi yrittää poistaa jollain toisella särkylääkkeellä.
    Samaa lääkeainetta voi olla apteekissa saatavana useilla eri nimillä. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia myydään muun muassa nimillä Ibusal, Burana ja Ibumax. Asetyylisalisyylihappo puolestaan tunnetaan esimerkiksi nimillä Aspirin, Disperin ja Primaspan. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että potilaat käyttävät tietämättään yhtä aikaa samoja lääkeaineita eri nimillä. Vaarana on lääkkeiden yliannostus.
     
  4. Kalliimmat kipu­­­lääkkeet ovat tehok­kaampia kuin halvemmat.
    Lääkkeen hinnalla ei ole mitään tekemistä lääkkeen tehon kanssa. Pitkään markkinoilla olleet lääkkeet ovat yleensä halvempia kuin uudet. Tämä johtuu siitä, että vanhojen lääkkeiden patentti on umpeutunut, ja niillä on paljon rinnakkaisvalmisteita. Rinnakkaisvalmisteet sisältävät samaa lääkeainetta eri nimillä ja niiden tulo markkinoille saa aikaan hintakilpailun, mikä alentaa kaikkien kyseisen ryhmän lääkevalmisteiden hintoja. Siten halpa kipulääke on yhtä tehokas kuin kallis.
     
  5. Särkylääkkeen oikea kerta-annos on 400 mg.
    Eri lääkeaineet vaikuttavat erilaisilla vahvuuksilla. Ibuprofeenin itsehoitovahvuudet ovat 400 mg ja 200 mg, mutta ketoprofeenilla riittää 25 mg. Aspiriinia voi puolestaan ottaa särkyyn 500 mg:n kerta-annoksen.

    Parasetamoli on hyvä ja turvallinen särkylääke, kun sitä käytetään oikein. Liian isoilla annoksilla ja pitkään käytettynä se voi aiheuttaa vakavia maksavaurioita. Jos käyttää lääkärin määräämänä parasetamolivalmisteita särkyyn (esimerkiksi Dolan tai Panacod), ei yhtä aikaa sen kanssa saisi käyttää parasetamolin itsehoitovalmisteita.

    Särkylääke aspiriinia käytetään myös pieninä annoksina sydän- ja verisuonisairauksissa estämään tukoksia, mutta tähän tarkoitukseen niitä tulisi aina ottaa vain lääkärin määräyksestä, ei omin päin.

    Jos käytössä on veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, tulisi sopivan särkylääkkeen valinnasta keskustella sekä lääkärin vastaanotolla että apteekissa.
     

    Lue lisää: Irti kivusta ilman lääkkeitä?

  6. Itsehoitolääkkeitä voi huoletta käyttää pitkiä aikoja.
    Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu pienten ja tilapäisten vaivojen hoitoon, eikä niitä tulisi koskaan käyttää pitkiä aikoja ilman lääkärin määräystä. Jos vaiva tai oire pitkittyy, on aina syytä hankkiutua lääkärin tutkittavaksi. Itsehoitolääkkeillä voidaan peittää vakavampi oire, jolloin asianmukaiseen hoitoon hakeutuminen viivästyy. Esimerkiksi useita viikkoja jatkuneet närästysvaivat tai kipu on aina syytä tutkituttaa.

    Itsehoitolääkkeiden pakkausselosteessa on maininta siitä, miten pitkään itsehoitolääkettä voi käyttää ilman lääkärissäkäyntiä. Ohjeen noudattaminen on tärkeää esimerkiksi nenän tukkoisuuden hoitoon tarkoitettujen sumutteiden osalta, sillä liian pitkään käytettyinä ne voivat aiheuttaa nenän limakalvojen turvotusta ja nuhaa.
     

  7. Itsehoitolääkkeitä voi käyttää yhtä aikaa lääkärin määräämien lääkkeiden kanssa.

    Itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkärin määräämien lääkkeiden kanssa. Sen vuoksi niiden käytöstä tulisi kertoa sekä lääkärin vastaanotolla että apteekissa, jossa yhteensopimattomuudet voidaan tarkistaa.

    Tutkimusten mukaan osa kipupotilaista käyttää samanaikaisesti sekä itsehoito- että reseptisärkylääkkeitä, jopa samaa vaikuttavaa ainetta olevaa lääkettä. Jos kipu ei hellitä lääkärin määräämällä lääkkeellä, potilaan pitäisi neuvotella asiasta lääkärin kanssa. Tällöin vastaanotolla voidaan valita sopivampi kipulääkitys. Tämä tulee potilaalle myös edullisemmaksi, sillä lääkärin määräämästä lääkityksestä on mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta.

    Joskus itsehoitolääke voi tehostaa lääkärin määräämän lääkityksen tehoa, toisinaan se heikentää sitä.
     

    Taustaa: Luontaistuotteet olivat koitua kohtaloksi

  8. Kaikki itsehoito­lääkkeet sopivat kaikille.
    Myös itsehoidossa oleville lääkkeille voi olla allerginen ja saada niistä vakavankin allergisen reaktion, esimerkiksi hengenahdistusta, turvotusta tai ihottumaa. Jos sairastaa jotain pitkäaikaissairautta, siitä pitäisi kertoa apteekissa itsehoitolääkettä ostaessa. Esimerkiksi kaikille astmaatikoille eivät tulehduskipulääkkeet sovi, jolloin apteekissa osataan valita turvallisin vaihtoehto.
     
  9. Flunssalääke parantaa flunssan ja yskänlääke yskän.
    Flunssan hoitoon ei ole tarjolla itsehoitolääkkeitä, mutta flunssan oireita voidaan lievittää itsehoitolääkkeillä. Myös yskänlääkkeitä voidaan käyttää oireiden lievitykseen, vaikkei niiden tehosta ole pitävää näyttöä.
    Flunssan hoitoon markkinoilla on myös yhdistelmävalmisteita, joissa on särkylääkettä, vitamiinia ja kofeiinia. Valmisteessa saattaa olla esimerkiksi C-vitamiinia ja asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia. Yhdistelmävalmisteet eivät siis ole mitään vaarattomia vitamiinijuomia tai -tabletteja, vaan myös niiden annostusohjeita tulee noudattaa.

    Lue lisää: flunssaa vai allergiaa?

  10. Itsehoitolääkkeet tehoavat jokaiseen samalla tavalla.
    Kipulääkkeiden kuten muidenkin lääkkeiden teho on yksilöllinen ja riippuu muun muassa geeniperimästä. Ei ole esimerkiksi olemassa ”maailman parasta kipulääkettä” kaikille, vaan on löydettävä kullekin henkilölle tehokkain ja turvallisin kipulääke.

"Väärinkäsityksiä oiotaan päivittäin"

Lähes puolet apteekin ammattilaisista törmää päivittäin tilanteeseen, jossa asiakkaalla on puutteelliset ja hoidon onnistumista vaarantavat tiedot itsehoitolääkkeistä. Tämä selviää kyselytutkimuksesta, jonka Farmasian oppimiskeskus teki viime vuoden lopulla. Saman tutkimuksen mukaan lähes neljännes apteekin ammattilaisista havaitsee vähintään päivittäin, että asiakas on ostamassa itsehoitolääkettä käyttötarkoitukseen, johon lääkettä ei ole tarkoitettu.

Virheellisiä käsityksiä on kaikista itsehoitolääkeryhmistä, mutta erityisesti särky- ja yskänlääkkeistä. Yleisimmin neuvontaa tarvitsevat iäkkäät lääkkeiden käyttäjät, lapsiperheet ja monilääkitysasiakkaat. Noin joka kolmas asiakas kysyy neuvoa oma-aloitteisesti.

Yli puolet apteekin ammattilaisista ohjaa vähintään muutaman kerran viikossa itsehoitolääkettä tarvitsevan asiakkaan lääkäriin sen sijaan, että myisi tälle lääkkeen. Tavallisimmat syyt tähän ovat sairauden tai oireiden epäselvyys, pienen lapsen sairaus tai oire ja epäily sairaudesta, johon itsehoito ei riitä.

Joka toinen apteekin asiakas ostaa itsehoitolääkettä. Vuosittain apteekkeihin tehdään arviolta 30–35 miljoonaa itsehoitokäyntiä.

Mitä huonompi kunto, sen pienemmällä liikunnalla on terveyttä edistävä vaikutus. Askelmittari voi motivoida lisäämään askelia.

1. Mitä hyötyä säännöllisestä kävelystä on?

Kävely lisää energiankulutusta ja siten ehkäisee painonnousua. Se ehkäisee myös sydänsairauksia, kohonnutta verenpainetta, kakkostyypin diabetesta ja masennusta.

2. Onko pienestä lenkistä mitään hyötyä?

Mitä huonompi kunto, sen vähäisemmällä liikunnalla on vaikutusta. Kävelyä pitäisi harrastaa vähintään kymmenen minuuttia kerrallaan ja useana päivänä viikossa, jotta se kohottaisi kuntoa. Viikossa pitäisi kertyä yhteensä joko tunti ja vartti hengästyttävää kävelyä tai 2,5 tuntia reipasta kävelyä.

Askelmittari saattaa motivoida liikkumaan. Terveyden kannalta riittävä määrä on 10 000 askelta päivässä. Se tulee hieman yli tunnin reippaasta kävelystä. Mittari kannattaa sijoittaa lantiolle, jossa se mittaa askeleet tarkimmin.

3. Miten kävelemällä voi kohottaa kuntoa?

Jotta saisi terveysvaikutuksia, kävelyn täytyy olla säännöllistä. Kunto kohoaa liikunnalla, jossa hieman hengästyy ja tulee hiki. Mitä huonompi pohjakunto, sitä nopeammin tulokset näkyvät.

4. Minkälainen on hyvä kävelytossu?

Niin kävely- kuin juoksulenkkarit sopivat kävelyyn, jos ne tuntuvat hyviltä omissa jaloissa.

Ota uudet kengät käyttöön vähitellen. Aloita lyhyistä lenkeistä ja lisää matkaa. Jos alkaa tulla hiertymiä, teippaa ne etukäteen.

5. Miten vaivaisenluista kärsivä voi helpottaa kävelyä?

Kannattaa hankkia vaivaisenluusuoja ja varpaiden erottaja. Jalkahoitajalla voi teettää varpaanväli-ortoosin, joka korjaa virheasentoa. Kengän pitää olla joustava ja pehmeä. Valikoi kävelylle lähtiessäsi kengistäsi sellaiset, joissa kipua tuntuu vähiten. Kävele joustavalla pinnalla, pururadalla tai metsäpolulla.

6. Mitä hyötyä on metsässä kävelemisestä?

Jo päivittäinen 10-20 minuutin metsäkävely alentaa verenpainetta. Pehmeä alusta ei kuormita jalkoja ja poluilla kulkeminen kehittää tasapainoa. Asfaltilla kävely kuormittaa erityisesti säären etuosaa.

7. Kannattaako kävelytehoa lisätä sauvoilla tai punnuksilla?

Kävely ja sauvakävely ovat liikuntalajeina suunnilleen yhtä tehokkaita, mutta sauvakävelyssä lihakset saavat enemmän rasitusta ja ylävartalo vahvistuu. Sauvat auttavat myös tasapaino-ongelmista kärsiviä. Lisäpaino lisää energiankulutusta kävellessä, mutta nilkkapainoista voi olla haittaa, sillä ne rasittavat jalkoja. Lisäpainon on parempi olla lähellä vartaloa, esimerkiksi repussa.

8. Kumpi on tehokkaampaa, kävely vai juoksu?

Juoksu kuluttaa enemmän energiaa, mutta se voi aiheuttaa rasitusvammoja. Jos pystyy kävelemään vauhdikkaasti, voi myös kokeilla juoksua. Pyöräily kuluttaa saman verran energiaa kuin kävely. Oman energiankulutuksen eri liikuntamuodoilla voi laskea sivulla www.kilokari.net.

Asiantuntijana liikuntasuunnittelija Katriina Ojala UKK-instituutista.

Jyväskyläläinen Upe Nykänen kävelee, koska siten ehtii tarkkailla paitsi ympäristöä myös omia ajatuksiaan. Hänen haaveenaan on kävellä Suomi päästä päähän.

Kävely on Upe Nykäselle löytöretkeilyä, joka kohdistuu ulkopuolisen maailman lisäksi hänen sisimpäänsä. Upe hidastelee, pysähtyy välillä aistimaan ympäristöä ja pohdiskelemaan elämää. Joka askeleella voi päättää, mihin suuntaan kulkee.

– Kävelyn rytmi rauhoittaa mieltä painavat asiat ja antaa tilaa uusille ajatuksille.

Upelle kävely on luonnollisin tapa liikkua.

– Hahmotan uudessakin paikassa etäisyydet parhaiten jalkaisin. Pyöräillessä moni kiinnostava asia jää huomaamatta, pyörä kulkee liian nopeasti.

Taideteosten jäljillä

Upe Nykänen on luvannut näyttää meille mieluisimpia kävelyreittejään Jyväskylän keskustan tuntumassa. Aloitamme Lutakosta Schaumanin vanhasta tehdasmiljööstä. Läheisessä puistossa kokeilemme astelua joustavalla asfaltilla, joka tuntuu jaloissa tavallista asfalttia mukavammalta.

Lutakonpuistossa ovat Marja Kolun lasimosaiikkiteokset Rastatukkainen soffa ja Aatamin puraisu. Istahdamme hetkeksi soffalle katsomaan järvelle. Upe kertoo, että Jyväsjärven ympäri kulkee hieno rantareitti.

– Lempisiltani on kevyelle liikenteelle tarkoitettu Ylistön silta. Sen kummallakin puolella nousevat yliopiston kampuksen rakennukset. Sillalta näkee Kimmo Schroderuksen metallisen Hyöky-veistoksen. Ilta-auringossa siitä tulee kullanvärinen.

Marja Kolun lasimosaiikkiteokset tuovat väriä harmaan päivän kävelyretkeen.
Marja Kolun lasimosaiikkiteokset tuovat väriä harmaan päivän kävelyretkeen.

Jatkamme Älylään, jossa on upea huvila-alue puistoineen. Huviloiden ikkunoiden puitteissa, kuisteissa ja parvekkeissa näkyy kauniita jugend-vaikutteita.

Seminaarinmäelle perustettiin aikoinaan Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo ovat vierekkäin.

Upe osoittaa taideteoksen Hyppy, joka on huomaamattomassa paikassa sillan alla.

– Tämä on hauskaa katutaidetta, huumoria ja matalan profiilin kulttuuria. Jos tämän ohi menisi pyörällä, sitä ei ehtisi huomata.

Jatkamme jalankulkutunnelista ylämäkeen Seminaarinkadulle, jossa Upe osoittaa sähkökaappiin maalattua Päivi Hintsasen Punainen-teosta. Se kuuluu Jyväskylän Energian projektiin, jonka myötä moni Jyväskylän sähkökaappi sai uuden ilmeen.

– Kotiseutuun kannattaa tutustua kävellen. Kiinnostavia kohteita voi löytyä ihan läheltä.

– Suosikkini on graffititaiteilija, jonka signeeraus on SBF. Hän maalaa sympaattisia eläinhahmoja, joille olen antanut lempinimen Äkäiset jyrsijät. Niitä on maalattu ympäri Jyväskylää.

Suuntaamme lopuksi keskustaan. Kävelykadulla kumarrumme kurkistamaan Sokoksen edessä roskapöntön alle. Siellä lymyää Jussi Heikkilän pieni lintuveistos Silmällä pidettävä.

– Hellyttävä veistos näyttää, ettei taideteoksen tarvitse olla suuri ollakseen kiinnostava.

Karhu rymisteli näköpiiriin

Upe kävelee mieluiten yksin, sillä kaverin kanssa ympäristön huomioiminen jää vähemmälle.

Upe ei suorita kävelyä, vaikka tykkääkin oppia uutta. Luontoretkillä hän voi opetella tuntemaan yhden linnun. Kaupunkiretken saldoa, vaikkapa taidetta, hän tutkii myöhemmin netistä.

– Kävely on opettanut minulle kärsivällisyyttä. Olen valmis tekemään asioita pitkään ja hitaasti.

Upe asuu kahden kilometrin päässä keskustasta, joten hyötyliikuntaa tulee paljon. Asiointireissulla saa raitista ilmaa, ja Upe lähtee liikkeelle, satoi tai paistoi.

– Ihaninta minusta on kävellä kotoa Jyväskylän keskustaan pienen pitkospuupätkän kautta – se on lyhyt tuokio, mutta ilahduttaa minua joka kerta. Se vie luontoon, vaikka on alle kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Pidemmät 3–4 tunnin lenkit Upe säästää viikonloppuun. Joskus hän ottaa auton alleen ja ajaa kauemmas lupaavan reitin alkuun.

– Katson esimerkiksi Keski-Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta kohteita, joihin olisi kiva lähteä. Turussa ja Imatralla on paljon hyviä kävelyreittejä. Joskus seuraan valmiiksi merkittyjä polkuja, mutta usein annan myös sattuman tai havainnon ohjata kulkuani. Yövyn mielelläni Metsähallituksen laavuilla, sillä en pidä teltan kantamisesta.

Ruunaankoskilla Lieksassa kävellessään Upe kohtasi karhun.

– Kuulin ryskettä ja luulin ensin, että kosken suunnasta rymistelee iso koira, mutta se olikin karhu! Meillä oli etäisyyttä muutama kymmenen metriä ja tarkkailin, mihin kontio oli matkalla. Olin tyytyväinen, kun en alkanut panikoida. Karhu ei edes huomannut minua ja jatkoi vain matkaansa metsään.

Kevät etenee kävelyvauhtia

Upe saapui vastikään kävelymatkalta Englannista. Englannissa kävely on arvostettu harrastus, ja siellä on erityisiä kävelyklubejakin, joihin kuuluvat käyvät yhteisillä retkillä. Kävelykierroksen jälkeen on tapana käydä pubissa syömässä.

– Kävelin viime vuonna huhtikuusta kesäkuuhun ihanaa South West Coast Pathin reittiä pitkin Englannissa. Se oli paras mahdollinen loma, koska sain olla koko ajan ulkona. Kävelyreiteillä oli paljon viihtyisiä taukopaikkoja, joissa voi nauttia kannullisen teetä ja voileivän.

"Haaveenani on kävellä Suomi päästä päähän."

Upe on lukenut paljon englantilaista kävelykirjallisuutta.

– Sieltä löytyy huikeita tarinoita. Esimerkiksi Graham Hoyland kertoo kirjassaan Walking Through Spring siitä, kun hän käveli etelästä Dorsetista Skotlannin rajalle samaan tahtiin kevään kanssa, kävelyvauhtia. Kevät etenee siis noin 3,1 mailin tuntivauhtia, Upe nauraa.

Pisin Upen kävelemä päivämatka Englannissa viime vuonna oli 28 kilometriä. Päivässä kävellyn reitin maksimipituus riippuu korkeuseroista.

– Suomessa kävelen enintään 20–30 kilometrin päivälenkkejä. Kävelyvauhtini lenkillä on 5–6 kilometriä tunnissa, rinkka selässä hitaammin.

Upella on kaksi kävelyunelmaa.

– Haluaisin kävellä Suomen päästä päähän. Ulkomailla haaveeni on 429 kilometrin pituinen Pennine Way Britanniassa.

Upe bloggaa!

Upe Nykänen on kirjoittanut kahdeksan vuoden ajan kävelyaiheista blogia. Blogin pitäminen alkoi luontevasti, sillä Upe paitsi kävelee myös kirjoittaa ja valokuvaa mielellään.

Jalkaisin-blogi tuli hiljattain toiselle sijalle Nordic Outdoor Blogger 2017 -äänestyksessä.

Upen suosikkipaikkakunnat kävelyyn

  1. Jyväskylän Jyväsjärven ympäri kulkevan 12 kilometrin rantaraitin voi kävellä, pyöräillä tai juosta. Järven yli kulkee kaksi kävelysiltaa, joiden avulla reittiä voi lyhentää.
  2. Imatralla on kivoja kaupunkireittejä.
  3. Pohjois-Karjalasta löytyy hienoja vaellusreittejä, esimerkiksi Herajärven kierros Kolilla ja Susitaival-reitti Ilomantsin ja Lieksan välillä.

Hyviä vinkkejä saa kuntien nettisivuilta sekä retkipaikka.fi- ja luontoon.fi-sivustoilta.

Näistä en luovu

  1. Hyvät kengät reitin ja kelin mukaan. Uudet kengät täytyy ajaa sisään ennen vaelluksia. Vaelluksilla kannattaa levittää vaseliinia jalkoihin ja pukea sukat päälle.
  2. Merinovillaiset alusasut. Tekniset alusvaatteet eivät kauan pysy hyväntuoksuisina. Merinovilla ei kerää hajuja ja raikastuu tuulettamalla.
  3. Kartta. Minulla on puhelimessani retkipaikka-sovellus, mutta tykkään paperikartasta. Siitä näkee kerralla laajan alueen. Sen avulla hoksaa poiketa vaikka muinaishaudalle, joka ei näkyisi pienessä puhelimen näytössä.
  4. Vedenpitävä ja hengittävä asu. Se tekee olosta miellyttävän säällä kuin säällä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 4/2017.