Hienoista teksteistään ja juurevasta lauluäänestään tunnetulla Pauli Hanhiniemellä on ollut kiireinen syksy. Uusi soololevy ja omaelämäkerta julkaistiin lähes samanaikaisesti.

Pauli Hanhiniemi palasi Elettyä elämää -kirjansa julkistamistilaisuuteen suoraan Boliviasta. Siellä hän oli Suomen Lähetysseuran toivoa.fi-kampanjan merkeissä. Kampanjassa kerätään rahaa projekteihin eri puolilla maailmaa.

− Yksi bolivialainen projekti on tyttöjen koulukoti, johon lapsia haetaan viidakosta turvaan lähelle koulua asumaan, Hanhiniemi kertoo.

Toisessa lapsille opetetaan muutakin kuin yksitoikkoista työtä esimerkiksi kaivoksissa. Lapsityövoiman käyttö on Boliviassa sallittua.

− Olen tottunut kulkemaan maalaistaustaisten rokkarien kanssa, joten oli hieman erilaista liikkua lähetysdelegaation kanssa. Ainakin huumori oli erilaista, Hanhiniemi naureskelee.

”Vuoristotauti on hyvää esimakua vanhuudesta.”

Reissun päällä oltiin kymmenkunta päivää sekä tropiikissa että vuoristossa jopa 4800 metrin korkeudella.

− Niin ylhäällä on todella raskasta. Jalat eivät tahdo kantaa, ja hengitys muuttuu huohottamiseksi. Se on hyvää esimakua siitä, miltä tuntuu, kun tulee vanhaksi. Vuoristosta sentään pääsee pois, vanhuudesta ei.

Lähetysseuran toiminnassa Hanhiniemen mukaan hienoa se, ettei heillä ole raskasta organisaatiota. Koko Etelä-Amerikassa on vain yksi henkilö koordinoimassa.

− Sinne ei viedä koneita viidakkoon ruostumaan, vaan pikkuisen rahaa. Sen avulla paikalliset pystyvät jatkamaan työtä, jota jo valmiiksi tekevät.

Assosiaation viemää

Musiikkimuistelmien tekeminen oli Hanhiniemelle maittava prosessi. Proosaa oli hänestä vaihteeksi kiva kirjoittaa.

− Laulutekstejä tehdessä pitää koko ajan pidätellä ja mennä eteen ja taakse. Se on vähän niin kuin saven muokkaamista. Onneksi niin, sillä aina voi lisätä jotain tai ottaa pois.

Kirjoittaessaan Hanhiniemi ei miettinyt rakenteita tai draaman kaaria. Työ eteni päähän pälkähtäneiden assosiaatioiden pohjalta.

− Tykkään vain kirjoittaa ja katsoa, mitä paperille tulee. Tykkään myös omista muistoistani.

Projekti lähti kustantajan aloitteesta, mutta jo 2004 Hanhiniemi julkaisi muistelmakirjan Soitto on sanoja. Siitä on uutuudessa parhaita paloja.

− Alkuperäinen sysäys oli se, että halusin kertoa kolmelle lapselleni, missä olin ollut ja mitä tehnyt. Että he saisivat tietää asioita, joita en ole heille tajunnut tai ehtinyt kertoa.

Universaali kieli

Kirjassa rokkari muistelee vaiheita yhtyeittensä Kolmas nainen, Perunateatteri ja Hehkumo kanssa

− Kun kaverit päästivät minut treenikämpällen, tiesin että musiikista tulee minulle elämän sisältö. Toinen hetki oli ensimmäinen kerta, kun lauluni liikutti jonkun yleisössä kyyneliin, Hanhiniemi muistelee.

”Olin lähellä luopua muusikon ammatista.”

Hän on opiskellut piirtäjä-artesaaniksi, mutta vain kerran on ollut lähellä vaihtaminen siihen ammattiin. Se tapahtui 1994, kun Kolmas nainen hajosi.

− Olin lähellä luopua muusikon ammatista. Meitä rupesi ahdistamaan liiallinen keikkailu. Kannoimme itse kamat, ajoimme bussia ja luuhasimme yökerhoissa. Emme tajunneet, kuinka paljon nuori ihminen kestää rasitusta. Väsähdimme myös suosion tuomiin ennakko-odotuksiin ja paineisiin.

Hanhiniemelle tarjottiin työtä tamperelaisesta grafiikkapajasta. Hän olisi päässyt ”romanttiseen ja hienoon duuniin” vedostamaan taiteilijoiden teoksista. Kuvataiteilijan työstäkin joskus unelmoinut mies lopulta kieltäytyi ja päätti jatkaa musiikin tekemistä.

Sanotaan, että musiikki on universaali kieli. Hanhiniemi tiesi tämän totuuden, mutta tajusi sen syvällisesti vasta niinkin kaukaisessa paikassa kuin Kiina.

− Minua alkoi ottaa päähän, etten ymmärtänyt kirjoitusmerkkejä. En käsittänyt, mitä ihmiset siellä viestivät.

”Tajusin musiikin universaalisuuden.”

Sitten suomalaiset isännät veivät Hanhiniemen Pekingissä sijaitsevalla entiselle sotilas- ja teollisuusalueelle, joka oli luovutettu käsityöläisten ja taiteilijoiden käyttöön.

− Siellä näin kiinalaista nykytaidetta, jota ymmärsin, päinvastoin kuin kirjoitusmerkkejä. Tajusin, mitä nuorten kiinalaisten taiteilijoiden päässä liikkui. Sanotaan, että myös kuva on universaali kieli. Tätä se universaalius myös musiikissa tarkoittaa. Reissu ei mennyt hukkaan.

Konkarit keikalla

Perunateatteri ei menestynyt yhtä hyvin kuin Kolmas nainen, mutta Hanhiniemi unohtaisi mieluusti koko sanan ’menestys’.

− Ei soittaessa ajattele menestystä, vaan sitä, miten bändi sytkyttää ympärillä. Aluksi minun oli vähän vaikea saada otetta Perunateatterin äänikudoksesta. Yhdentoista vuoden mittaan siitä kuitenkin kehkeytyi todella rakas porukka ja työmaa.

Kolmas nainenkin on tehnyt uuden tulemisen. Kun yhtye aloitti, kaverit olivat 15-16-vuotiaita. Nyt he ovat viisikymppisiä.

”Kolmas nainen elää ja voi hyvin.”

Aina välillä yhtye kootaan ja lähdetään kiertueelle. Esimerkiksi toissa vuonna Kolmas nainen teki 60 keikkaa, mikä on melkoinen määrä. Bändi on myös tehnyt kaksi uutta levyä.

Vuonna 2013 Hanhiniemi oli mukana suositussa Vain elämää -ohjelmassa. Kirjassaan hän kertoo, kuinka ohjelmasta revityt lööppiotsikot alkoivat ahdistaa. Kerrottiin esimerkiksi, että hän on kirjoittanut nimikirjoituksia naisten rintojen väliin.

− Koska minulta tulee juttua aika estoitta, välillä tulee sanottua jotain älytöntä. Olen 30 vuotta keskittynyt laulujen tekoon, ajatellut ihmisen elämää sieltä ja täältä ja yrittänyt kiteyttää siitä jotain. Onhan todella typerää, jos päällimmäiseksi jää, että olen kirjoittanut nimmareita naisten rintoihin, Hanhiniemi puuskahtaa ja nauraa päälle.

Ansaittu nobel

Bob Dylan sai kirjallisuuden nobelin 2016. Hanhiniemen mielestä mies on palkintonsa ansainnut.

− Lyyrikko kiteyttää asioita. Hän jättää paljon pienemmän hiilijalanjäljen ja saa silti asioita sanottua, hän pohtii.

Hän kertoo lukeneensa Dylanin omaelämäkerran Muistelmat, osa 1.

− Dylan kirjoittaa hienoa proosaa, kaunista ja helppolukuista kieltä. Hän on huomaavainen lukijaa kohtaa, mikä on amerikkalaisen kirjallisuuden perinne. Kirjailija tekee varsinaisen työn, eikä jätä sitä lukijalle.

Pauli Hanhiniemi: Kerran elettyä. Docendo.

Pauli Hanhiniemi: Pölyä, hiuksia, risuja. Universal Music.

Pauli Hanhiniemen Retkue -yhtyeen klubikeikat jatkuvat keväällä 2017.

Pauli Hanhiniemi kertoo lisää elämänsä matkoista Suomessa ja maailmalla ET Matkaopas -lehdessä 2/2017.