Suomessa kisataan kesäisin monen eriskummallisen lajin maailmanmestaruudesta. Katso hullu lista ja hauskat videot!

Eukonkannon MM-kisat 30.6.–1.7. 

Tunnetuin hullu suomalainen kilpailu järjestetään vuosittain Sonkajärvellä. Eukonkannon maailmanmestaruuskisoissa parivaljakko rämpii läpi 253,5 metrin pituisen radan. Kannettava eukko voi olla oma tai toisen, mutta iältään yli 17-vuotias. Eukon tulee painaa vähintään 49 kiloa – jos painoa on vähemmän, eukko saa selkäänsä eukonkantorepun ja painoja. 

Mukana on myös ikämiesten sarja (kantajan oltava 40-vuotias tai vanhempi), joukkuesarja (kolme miestä kantaa samaa eukkoa vuorotellen) sekä 100 metrin sprintti.

Voittajapari palkitaan tuotepalkinnolla, jonka lisäksi pari saa eukon painon verran eukonkantojuomaa eli olutta. 

Viikateniiton MM-kilpailu 1.7.

Liminganlahden Niittypäivän yhteydessä järjestetään 25. kerran viikateniiton MM-kisat. Tarjolla on yksilö- ja joukkuekilpailu. Katso täältä taidonnäytteitä vuodelta 2015.

Järvisählyn MM-kisat 1.7.

Järvisählyn MM on rento tapahtuma, joka järjestetään Hämeen järviylängöllä sijaitsevalla Tammelan ja Forssa nyhteisellä virkistysalueella, Saarenkansanpuistossa. Järvisählyä pelataan rajatulla alueella rantavedessä. Maalivahtia ei kisassa ole, ja salibandypalloa on tuunattu kelluvaksi. Kilpailut huipentuvat rantabileisiin.

Suopotkupallon MM-kisat 14.–15.7.

Suofutiksen MM-kisat järjestetään 18. kerran Hyrynsalmella. Tittelistä kilpailee nykyään jopa 300 joukkuetta, mikä on melkoinen saavutus, koska ensimmäisissä SM-kisoissa oli mukana 13 joukkuetta. MM-kilpailu on järjestetty vuodesta 2000 lähtien. Joukkueita on viime vuosina ollut mukana esimerkiksi Englannista, Hollannista, Venäjältä, Skotlannista ja Islannista. Vieraita liikuu alueella tapahtumaviikonloppuna jopa 30 000. 

Saappaanheiton MM-kisat 15.–16.7. Viljandissa

Vuodesta 1992 asti käydyt saappaanheiton maailmanmestaruudet ratkottiin ennen Suomessa. Lajin kansainvälistyttyä MM-kisoja on käyty esimerkiksi Ruotsissa, Virossa, Italiassa ja Saksassa. Tänä vuonna kisa järjestetään Viron Viljandissa. Legendaarisessa kilpailussa viskataan kumisaapasta mahdollisimman pitkälle.

Heinäseipäänheiton MM-kisat

Kannonkoskella järjestetään kesällä seitsemännet heinäseipään- ja leppäseipäänheiton MM-kilpailut. Heinäseiväs voi painaa jopa 3,5 kiloa, leppäkeihäs noin 700 grammaa. Kisassa miehet heittävät heinäseivästä, naiset leppäkeihästä ja alle 16-vuotiaat heinäseipään tappia. Ajankohta ei ole vielä tiedossa. Viime vuoden kisat järjestettiin heinäkuun puolivälissä.

Reiska-MM eli tohvelifutiksen MM-kisat 20.–22.7.

Jalkapalloa voi pelata myös tohveleissa – Reino-tohveleissa nimittäin. Tohvelifutiksessa jalkoihin hyväksytään vain aidot Reinot, naisilla myös Aino-tossut ovat hyväksytyt. Pelijalkinetta ei saa muunnella eikä kiinnittää jalkaan millään tavalla, säännöissä kerrotaan. Suureen suosioon noussut kisa pelataan Vesannon nurmikentillä. 

Kesäpilkin MM-kisat viikolla 30, 24.–30.7.

Pudasjärvellä järjestetään "kesäpilikin" MM-kisat 14. kerran. Pilkkiminen onnistuu kesällä, sillä järveen on ankkuroitu styroksilauttoja, joihin on tehty reiät. Viime vuonna kilpailijoita saapui ympäri Suomen sekä Pohjois-Ruotsista. 

Suolentopallon MM-kisat 29.–30.7.

Jos suopotkupallo ei kiinnosta, miten olisi suolentopallo? Haukivuoren Rajasuolla järjestetään swampvolleyn eli suolentiksen MM-kilpailut. Alaikäraja on 18 vuotta ja sarjoja on kolme: kilpasarjat, harrastesarjat sekä yrityksille ja yhdistyksille tarkoitettu business-sarja. 

Rautakankikävelyn MM-kisat (ajankohta ei tiedossa, edellisvuosina kisat järjestetty elokuussa)

Tuntuuko sauvakävely liian lepsulta? Kannattaa testata rautakankikävelyä: yksi sauvan tapaan käytettävä kanki painaa 6,5 kiloa. Rautakankikävelyn MM-kisa on viestikilpailu, jossa joukkueen neljä jäsentä kävelevät kukin 125 metriä. Kisat järjestetään Mustialassa.

Chilinsyönnin MM-kisat 18.–20.8.

Suomen tulisin festivaali eli Chilifest Finland järjestetään Tampereella Tullikamarin aukiolla ja Pakkahuoneella. Tapahtuman päättää Naga Morich -chilin syömisen maailmanmestaruusmittelö, jossa popsitaan yhtä maailman tulisimmista chililajikkeista. Chiliwiki-sivustolla Naga Morichin poltetta kuvaillaan näin: "Hedelmäisen herkullinen maku ja ensijärkytyksen jälkeen infernaaliseksi nouseva polte ovat ikimuistoinen elämys!"

Mölkyn MM-kisat 19.–20.8. Rakovnikissä

Suomalaispeli mölkyn maailmanmestaruudesta pelattiin viime kesänä ensimmäistä kertaa ulkomailla, Ranskan Bretagnessa. Laji onkin levinnyt maahan hyvin, sillä Ranskasta löytyy jo yli miljoona mölkkyharrastajaa. Tämän vuoden kisat pelataan Tsekin Rakovnikissa. 

Ilmakitaransoiton MM-kisat 23.–25.8.

Hevitukka heilumaan! Ilmakitaransoiton maailmanmestari valitaan vuosittain Oulussa. Maailmallakin tunnetaan jo tämä musiikin ilojuhlatapahtuma, jossa osallistujat vinguttavat lavalla kuvitteellista kitaraa musiikin tahtiin. Viime vuoden finaali lähetettiin suorana Yle Areenassa. Voittaja oli amerikkalainen Matt "Airistotle" Burns. Suomalaisia ei finaalissa nähty.

Karhunveiston MM-kisat 24.–26.8.

Ilomantsissa järjestettävä Karhufestivaali on Suomen itäisin kulttuurifestivaali, joka juhlistaa uudistuvaa kansanperinnettä ja Suomen kansalliseläintä karhua. Tänä vuonna festareilla kilpaillaan karhunveiston maailmanmestaruudesta. Veistö tapahtuu moottorisahaa käyttäen, viimeistelyyn saa käyttää muita työkaluja. 

Marjastuksen MM-kisat 2.9.

Innokkaan marjastajan kannattaa suunnata Suomussalmelle syyskuun alussa. Siellä järjestetään jo 19. kerran marjastuksen maailmanmestaruuskilpailu, jossa poimitaan puolukkaa tunnin ajan. Kisaan voi osallistua yksin tai kolmihenkisellä joukkueella. Yksilösarjassa poimitaan varrettomalla poimurilla, joukkuesarjassa on käsinpoimintasarja. Lapsille on omat sarjansa. Kerättyjä marjoja ei tarvitse puhdistaa. 

Karaoken MM-kisa 14.–18.11.

Myös karaoken maailmanmestaruuskisa on peräisin Suomesta. Kilpailu alkoi Heinolassa vuonna 2003 ja se on sittemmin levinnyt muun muassa Bangkokiin, Moskovaan, Irlantiin, Singaporeen ja Kanadaan. Tänä vuonna finaali järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Kisaisäntä Suomi saa lähettää aikuisten loppukilpailuun kaksi naista, kaksi miestä sekä kaksi duettoparia. Tänä vuonna järjestetään ensimmäistä kertaa myös Junior-kilpailu eli lasten- ja nuortensarjat.

 

Riittäisikö suomenmestaruus? Valitse näistä 

Valehtelun SM-kisat (järjestettiin 1.4.)

Kauhavalla järjestetään vuosittain Aprillipäivän tienoilla Valehtelun SM-kisat. Uskomattomia tarinoita kertovat osallistujat kilpailevat Mestarivalehtelijan tittelistä. Katso alta video vuoden 2007 kisoista:

 
Trampoliinipolttopallon SM-kisat (järjestettiin 1.4.)
 
Suomen ensimmäisen trampoliinipolttopallon mestaruuskisat järjestettiin tänä vuonna Helsingin Rush-trampoliinipuistossa. Kaksi vauhdikasta lajia yhdistävä trampoliinipolttopallo on nousussa oleva uutuusaktiviteetti, kerrotaan Rush Helsingin sivuilla. 
 
Ilmatangon SM-kisat 5.–9.7.
 
Seinäjoen Tangomarkkinoilla on järjestetty ilmatangon SM-kisat vuodesta 2006 lähtien. Mielikuvitusta kutkuttelevassa lajissa tanssitaan tangoa näkymättömän partnerin kanssa. Ei varpaille tallomista, eikä askelten unohtaminen haittaa!
 
 
Tarinaniskennän SM-kisat 16.7.
 
Kärsämäellä järjestettävässä Tarinaniskennän suomenmestaruusfinaalissa kerrotaan enintään seitsemän minuutin mittainen omakohtainen tarina. Tarinan on pohjauduttava itse koettuun, perheessä tai suvussa tapahtuneeseen tositapahtumaan. Rooliasuja tai muuta rekvisiittaa ei sallita. 
 
Oopperakaraoken SM-kisat 25.7.
 
Joroisten Musiikkipäivillä järjestetään tänä vuonna Suomen ensimmäiset oopperakaraoken mestaruuskilpailut. Kisaan voivat osallistua kaikki halukkaat. Levykirjastosta on valittavissa on yli 200 ooppera-aariaa ja musikaalikappaletta.
 

...ja myös näistä on joskus kisattu

Kehonrummutuksen MM-kisat

Turussa kilpailtiin erikoisesta musikaalisesta taidosta vuonna 2015. Kehonrummutuksen MM-kisat käytiin Aurajoen rantamaisemissa. Kisassa rummutettiin omaa tai kaverin kehoa ja tuotettiin erilaisia ääniä lavashowta unohtamatta.

WC-rullan heiton SM-kisat

WC-rullan heiton suomenmestaruudesta ehdittiin kilpailla Kokemäellä vuosina 2007 ja 2008, mutta yleisön puutteen vuoksi kisat lopetettiin. Heittotyyli kisassa oli vapaa, ja ratkaisevaa oli se, missä kohdassa rulla putosi maahan. 

Vittuilun SM-kisat

Rehelliset Lapin miehet ry järjesti "pottuilun" SM-kilpailut vuosina 2007–2009. Kisalavalla oli kaksi kilpailijaa kerrallaan ja suoritus katsottiin onnistuneeksi, kun vastustaja, no, vittuuntui. Mittelössä pärjäsi nokkeluudella, nopealla reagoinnilla ja hyvällä verbaalisella ulosannilla. Kiroilua ei sallittu. Vuonna 2013 koomikko Ali Jahangiri järjesti samannimiset kisat, joihin osallistui 16 Stand Up -koomikkoa. 

Pehmiksen syönnin SM-kisat

Lempäälän Ideapark järjesti vuonna 2009 pehmiksen eli pehmytjäätelön syönnin suomenmestaruuskisan, jossa piti syödä minuutissa mahdollisimman paljon pehmistä. Kilpailun voitti sittemmin supermenestyksekkäänä poplaulajana tutuksi tullut Robin!

Saunomisen MM-kisat

Löylynheiton maailmanmestaruudesta kilpailtiin vuosittain 1999–2010, alun perin Heinolassa. Kilpailu nousi uutisiin maailmalla, kun vuonna 2010 venäläinen osallistuja Vladimir Ladyženski kuoli kilpailupaikalle ja suomalainen Timo Kaukonen loukkaantui vakavasti. Kaukonen oli koomassa kaksi kuukautta. Hänen ihostaan paloi yli 70 prosenttia ja hänen sisäelimensä kärsivät pahasti. Tämän jälkeen kisoja ei olla enää järjestetty. 

Kännykänheiton MM-kisat

Kännykänheiton maailmanmestaruudesta kilpailtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000 Savonlinnassa. Maailmanennätyksen heitti rantasalmelainen Ere Karjalainen 101,46 metrin heitollaan vuonna 2012. Laji levisi myös muualle: Sveitsi ja Saksa järjestivät ensimmäiset kisansa vuonna 2005. Vuonna 2012 Belgiassa järjestettiin omat kisat, ja voittajat saivat palkinnoksi kisamatkan Savonlinnaan. Kännykänheiton MM-kisat ovat toistaiseksi tauolla. 

Sääskentapon MM-kilpailut

Pelkosenniemellä kilpailtiin 1990-luvulla hyttysentaposta. Tappaminen, myös hyttysten, katsottiin kuitenkin vääräksi toiminnaksi ja kisat lopetettiin vuonna 1999 moraalisiin perusteisiin vedoten. Maailmanennätykseksi jäi 21 tapettua hyttystä viidessä minuutissa.

Suomi 100 -juhlavuoden tuotteet ovat kaikenkirjavia. Mitä tuotetta ihmettelet eniten?

Sampoo

Juhlavuoden nimikkosampoo XZ Mustikka on valmistettu Heinävedellä kotimaisesta mustikansiemenöljystä. Ei sisällä silikoneja. 

Vihta

Alli sitoo saunavihdat muovista kotiverstaassa Pajalan Kaunisvaarassa Ruotsissa. ”Vihdalla saat todella pintaveret liikkeelle”, Alli mainostaa. 

Suklaa

Makeistehdas Panda kysyy vuoden loppuun asti, kumpi on Suomi 100 -suosikkisi: karpalo- vai pullakahvikonvehti? Arvonnan voittajalle tuotepaketti. 

Rollaattori

”100-vuotiaan Suomemme kunniaksi erikois-Maunon etupää on taivaansininen ja takapää lumenvalkoinen.” Rajoitettu sarjanumeroitu erä. 

Kynttilä

Lemin Lammas muotoili uudelleen itsenäisyyspäivän sinivalkean kynttilän. Eteläkarjalainen yritys valmistaa tuotteet käsityönä kasviperäisistä raaka-aineista.

Puukko

Pronssihelaista, visakoivukahvaista puukkoa valmistetaan vain itsenäisyyden juhlavuonna. Terä on kromiterästä. 

Vessapaperi

Juhlija voi pyyhkäistä takapuolensa juhlallisesti Lambi-vessapaperin Juhla-kuosiin, jonka on suunnitellut Sami Vulli.

Viina

”Väritön, kuivahko, lämmin, ohrainen, kuminainen, hennon toffeinen, kevyen havuinen.” Näin valmistaja kuvailee Koskenkorva Sata -viinaa.

Rehupaali

Pohjanmaan Teerijärvellä toimii Suomen suurin muovikalvojen valmistaja. Sen sinisistä ja valkoisista rehupaaleista maanviljelijä voi muotoilla pellolle vaikka lipun.

Syksyn pimeys on helpompi selättää, kun kotona on riittävästi ja oikeanlaista valoa. Lue, miksi sinunkin kannattaisi hankkia kirkasvalo.

1. Mikä on kirkasvalolamppu?

Kirkasvalolamppu on normaalia kotivalaisinta, esimerkiksi loisteputkea, kirkkaampi lamppu. Mikä tahansa voimakasta ja kirkasta valoa tuottava valaisin ei ole kirkasvalolaite. Kirkasvaloksi saa kutsua laitetta, jonka valomäärä on vähintään   2 500 luksia. Normaalisti sisävalaistus on alle 500 luksia. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole uv-säteilyä. Monissa kirkasvalolampuissa on peräti 10 000 luksia.

2. Mistä tiedän, että kyseessä on varmasti kirkasvalolamppu eikä vain kirkas muu valo?

Viralliset kirkasvalolamput on sertifioituja. Näistä pitää löytyä siis lääkintälaitteen CE-merkintä ja nelinumeroinen koodi. Valaisinliikkeen tai tavaratalon henkilökunta auttaa valinnassa.

3. Miten kirkasvalolamppua käytetään?

Yleensä 20–30 minuuttia kirkasvalohoitoa päivässä riittää. Valoon ei katsota koskaan suoraan, vaan sen on annettava tulla epäsuorasti silmiin – mieluiten heti aamusta. Valaisin voi olla esimerkiksi kahvipöydällä samaan aikaan kun luet aamun lehtiä. Suositusetäisyys valolle on vähintään 45–50 senttiä kasvoista. 

Useimmat käyttävät kirkasvalolamppua pimeimpänä aikana, eli marraskuusta helmikuuhun. Kaamosmasennuksen oireista kärsivien kannattaa ottaa lamppu käyttöön jo syys–lokakuussa.

Tärkeää! "Ikääntyneet tarvitsevat paljon valoa" – älä tee näitä virheitä kotona ja kaupassa

4. Mitä hyötyä on kirkasvalolampun käytöstä?

Kirkasvalolamppu piristää ja taltuttaa väsymystä pimeään vuodenaikaan. Kun silmät altistuvat voimakkaalle näkyvälle valolle, se vähentää aivojen käpyrauhasen tuottaman, unta säätelevän melatoniini-hormonin määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kirkasvalo jopa helpottaa kaamosoireita, jotka liittyvät usein ruokahaluun, uneen ja mielialaan.  Erityisesti toimintatarmon ja sosiaalisen aktiivisuuden kasvattamiseen on kirkasvalosta apua, THL:n tutkimus osoitti. Jos paino nousee ja makeanhimo kasvaa lisääntyvän hämärän mukana, kannattaa kokeilla kirkasvalolamppua.  Jotkut ovat huomanneet, että ylimääräinen valo auttaa heitä panemaan stopin ylimääräiselle herkuttelulle.

5. Teen vuorotyötä, voinko käyttää kirkasvalolamppua?

Kirkasvalo voi ehkäistä vuorotyörasitusta ympäri vuoden. Suomessa asiaa on tutkittu muun muassa sairaanhoitajilla ja lentoemännillä.

Niin ikään jet lag voi helpottua kirkasvalolla. Aikavyöhykkeiden läpi lentäminen rasittaa kehon biologista kelloa. Aikaerorasituksen on tutkitusti todistettu vähentyvän kirkasvalohoidolla.

6. Miten toimivat kirkasvalokuulokkeet?

Suomalaisen Valkee-laitteen luvataan toimivan kuin kirkasvalolamppu, mutta korvien kautta. Kirkasvalokuulokkeet muistuttavat kannettavaa musiikkisoitinta, mutta ääntä niistä ei kuulu. Korviin laitettavan valon on väitetty vähentävän kaamosoireita. Tuote on saanut ristiriitaista palautetta useita vuosia: joissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että korvavalo ei vaikuta sisäiseen kelloon samalla tavoin kuin silmän kautta tuleva kirkasvalo.



7. Törmäsin sarastusvaloon, jonka sanotaan myös piristävän. Miten se eroaa kirkasvalolampusta?

Jos sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, avuksi kannattaa ottaa heräämisvalo eli sarastusvalo. Se ei korvaa kirkasvalolamppua, mutta sen vähitellen syttyvä valo voi helpottaa heräämistä ja parantaa vireyttä. Joillakin sarastusvalo syventää unen laatua. Lamppu lupaa luonnollisen ylösnousun, jossa valo lisääntyy auringonnousun tapaan 20–40 minuutissa.  Useimmissa laitteissa on mukana radio tai luontoäänet, jotka voi ajastaa herätysääniksi varmistamaan mukavampi herääminen.

Lue myös: Sarastusvalo – parempi kuin kirkasvalo ja aamukahvi yhteensä

8. Voiko kirkasvalolamppuni olla koko päivän päällä?

Joissakin kirkasvalolampuissa on ominaisuus, joilla niistä saa normaalin sisustusvalon silloin, kun niitä ei käytetä niin sanottuun valohoitoon. Lamppuja on myös muotoiltu uudestaan tämä käyttötarkoitus mielessä. Koko päivää ei tavallista kirkasvalolamppua kannata pitää päällä, vaan valohoito kannattaa ajoittaa täsmähetkenä juuri heräämisen jälkeiseen aikaan.

9. Mitä on sininen valo? Sellainen on juuri hankkimassani kirkasvalolampussa.

Sininen valo on olennainen osa kirkasvalon tehon kannalta. Sininen valo muistuttaa kesäpäivän taivaan väriä. Juuri sininen väri nostaa luonnollisesti energiatasoa ja lopettaa nopeimmin melatoniinin erityksen. Puhdas valkoinen valon väri on puolestaan sekoitus ja sisältää kaikkia värejä.

10. Voiko kirkasvalosta aiheutua haittaa?

Kirkasvalolamppu sopii useimmiten kaikille, jopa heikkonäköisille ja iäkkäille. Jotkut lääkkeet voivat herkistää valolle. Kirkasvalo saattaa aiheuttaa päänsärkyä tai ärsyttää silmiä myös lääkkeitä käyttämättömille, mutta useimmiten nämä oireet menevät ohi tai häviävät viimeistään parin käyttökerran jälkeen.

Kirkasvalo voi laukaista herkimmille migreenin tai pahoinvointikohtauksen. Liian pitkään lähietäisyydellä (n. 50 cm) päällä oleva lamppu voi häiritä unirytmiä. Silmäsairauksia sairastavien kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kirkasvalohoidon aloittamista.





Lähteet: Kirkasvalolamppujen valmistajat, THL ja Stuk

Onko sinulla käytössäsi kirkasvalolamppu? Millaisia kokemuksia sinulla on käytöstä? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Onko sinulla kirkasvalolamppu?

Kyllä
Kyllä
53.9%
Ei
Ei
46.0%
Ääniä yhteensä: 102