Mainos

Tänään on ollut ihan järkyttävä päivä. Kaikki mikä on vaan voinut mennä persiilleen on tänään tehnyt niin, ja meitä on alkanut naurattaa tämä vanhan ystävämme Mr. Murphyn läheisyys vasta tässä illan aikana lukittauduttuamme hotellihuoneeseen piiloon isoa maailmaa. Aina ei ole reissussakaan niin kuin jatkuvasti Strömsössä eläisi – se tulee muistaa niin meidän kuin teidänkin siellä ruutujen toisella puolella. Menimme kasinolle toivoen hauskaa ja voittavansa rahaa peliautomaateilla. Meitä ei ollut viritetty jättipottiin, mutta halusin vähän onnea. Tämän seurauksena koko ilta oli katastrofaalisesti epäonninen. Illan lopussa he menettivät kaiken mukanaan ottamansa rahan. En muista sellaisia ​​menetyksiä siitä päivästä lähtien, jolloin olimme opiskelijoita. Mutta palataan joskus tarkemmin tähän täydellisesti epäonnistuneeseen päivään ja siirrytään sen sijaan muistelemaan perjantaita, joka oli ehkä huikein perjantai naismuistiin!

Ennen lähtöämme tänne Japaniin sain yhden hyvin painokkaan vinkin koskien Tokion aikaamme: kannattaa ehdottomasti mennä Disneylandiin. Liput ovat verraten kalliit (6200 jeniä, eli Forexin kurssin mukaan reilu 50€ per pää siis) varsinkin tällaisten budjettimatkalaisten näkökulmasta, mutta näin jälkeenpäin voin kyllä sanoa, että joka ikisen jenin arvoinen turistin työpäivä siellä vietettiin! Ja miksikö puhun turistin työpäivästä? No siksi, koska päivä starttasi noin ysin aikaan aamulla ja päättyi kasin aikaan illalla, jalat muussina kaikesta kävelystä ja silmät sirrillään kaikesta ihmettelystä.

How to get there:

Disneylandiin on olemassa (ainakin) kaksi erilaista saapumistapaa. Voi olla massikeisari ja matkustaa Disneyn omalla bussilla, joka kustantaa 800 jeniä suuntaansa, tai olla fiksu ja matkustaa metrolla ja junalla. Me oltiin fiksuja ja maksettiin siten n. 30-45 minuutissa taittuvasta matkastamme Shinjukusta Disneylandiin 370 jeniä per pää suuntaansa. Päästiin kätevästi lähimmältä asemaltamme eli Shinjuku-sanchomelta Tokyo-pääasemalle, missä vaihdoimme JR Linen Keiyo-linjaan ja jäimme pois Maihaman pysäkillä, joka on Disneylandin vieressä. Erittäin kätevää!

Sopii aika hyvin muuten tuo 30-vuotisjuhlavuoden The Happiness Year -teema omaankin elämään… Vaikkei ihan kolmekymppisiä vielä ollakaan, niin melkoinen onnellisuuden vuosi tämä kyllä on 🙂

Me ei oltu koskaan kumpikaan käyty missään Disneylandissa aiemmin, joten ennakko-odotuksia ei oikeastaan sen kummemmin ollut. Emme oikeastaan tienneet, että mitä siellä voisi tehdä tai nähdä, joten oli ihan kutkuttava fiilis saapua kohteeseen aamulla “parin” muun ihmisen kanssa. Täällä on vissiin päällä tällä hetkellä vain paikallisten omat lomat, sillä muiden länkkäreiden määrän on voinut tämän koko vajaan viikon aikana laskea lähes yhden käden sormilla, ja sama meno jatkui Disneylandissä. Mikä ei siis sinänsä haittaa, on ihan hauskaa olla ainut blondi “maailmassa” 😀

Täytyy myöntää, että mulla oli kyllä olemassa joitain ennakkoluuloja Disneylandia kohtaan. Pelkäsin sen varmaan olevan liikaa pelkästään lasten juttu. Vielä mitä! Meikä oli ihan liekeissä koko päivän! Koko paikkahan oli ihan valtavan iso ja toteutettu niin pirun hienosti viimeistä yksityiskohtaansa myöten, että ei voinut kuin ihailla ja huokailla. Hinnat itse Disneylandissa olivat myös ihan affordable, esim. pullo limsaa tai vettä maksoi 200 jeniä (kaupassa n. 100 jeniä) ja ruokaa sai vajaalla 500 jenillä halvimmillaan. Kaikkialla oli hirveen hyvä fiilis, työntekijät oli superystävällisiä ja japanilaisista näki kilsan päähän, miten innoissaan ne oli kaikista Disney-jutuista. Suurin osa ihmisistä oli esim. pukeutunut lempihahmonsa mukaan tai vähintään osti ensimmäisestä mahdollisesta kojusta itselleen Minni Hiiren korvat ja rusetin tai Hessu Hopon hatun ja korvat päähänsä.

Mitä siellä voi sitten tehdä sen lisäksi, että ihmettelee luukku auki paikallisten omistautuneisuutta asialleen? No kiertää kaikkia hauskoja Disney-aiheisia maailmoja ja kymmeniä eri vemputtimia niissä! Monet vuoristoradat ja teemajunat olivat jopa niin aidon oloisia ja kaikkine pahiksineen niin pelottavia, että perheen pienimmät eivät joko päässeet niihin tai sitten tulivat ulos itkien, raasut. Landia oli jaettu erilaisiin teema-alueisiin, jotka erotti helposti teema-alueen värin mukaan maalatusta maasta. Koko jätti-isosta alueesta jaettiin sisääntullessa kartta, jotta navigointi olisi vähän iisimpää.

Me käytiin päivän aikana testaamassa ainakin Fantasylandin Snow White’s Adventures -kierros ja Adventurelandin Pirates of The Caribbean -rundilla moikkaamassa Jack Sparrowta. Koko leffan maailma oli rakennettu niin järjettömän hienosti hahmoineen, lauluineen ja fiiliksineen, että meikäläinen suurena merirosvofanina oli aivan totaalisen pähkinöinä. Adventurelandissä käytiin myös Jungle Cruisella jokilaivalla sekä Western River Railroadilla, joka vei meidät kurkistamaan intiaanikyliin ja viidakkoon – japaniksi selostettuna tietenkin! 😀 Westernland, joka oli somistettu erittäin hienoon villi länsi -tyyliin, saatteli meidät taasen vetonaulaansa Big Thunder Mountain -vuoristo/teemaradalle, joka kyllä valitettavasti pesi kotoisan Lintsin vuoristoradan aika kuus-nolla, niin radan kuin maisemiensakin puolesta.

Westernlandissä Lauri kävi myös testaamassa tarkka-ampujataitojaan Westernland Shootin’ Galleryssa. Molemmilla kierroksilla tulos oli 9/10, ja tultiin yksimielisesti siihen tulokseen, että tuloksia ihan selkeesti hallinnoidaan jotenkin, koska rata oli tosi helppo ja tähtäin osui joka kerta yhtä hyvin! Palkinto jäi kumminkin saamatta, ja sekös kismittää erästä vieläkin…

Westernlandistä siirryttiin Critter Countyyn, jossa saatiin odottaa pääsyä heidän vetonaulaansa, Splash Mountaniin, eli paikalliseen tukkijokeen, noin tunnin verran… puuh. Siinä vaiheessa, kun liityttiin jonoon, odotusajaksi arvoitiin 70 min., mutta 50  minsassa selvittiin!  Hullua… Mutta jumantsuikka se oli joka minuutin veroinen! Loppupudotuksessa maha kouristui kivasti käppyrälle. 🙂

Näiden jälkeen landiassa alkoikin sopivasti Happiness is here -paraati, joka marssitti saman iloisen renkutuksen soidessa paljon tuttuja hahmoja läpi puiston. Niille sitten vilkuteltiin ja kiljuttiin kilpaa japanilaisten megafanien kanssa (not).

Ihan kaikkein huiken juttu, yksimielisesti, oli kuitenkin Tomorrowlandin Star Tours: The Adventures Continue, joka oli 3D-matka Strarspeeder 1000:n matkassa Star Warsin maisemissa. (Niille, jotka ei tienneet/muistaneet: Disney osti Lucasfilmsin eli oikeudet Star Wars -leffoihin vuonna 2012. Kauppa koski muuten myös Indiana Jonesia, saa nähdä milloin Disneylandiin ilmestyy Indiana Jones -seikkailurata :D. Aiemmin Disney on ostanut myös Pixarin ja Marvelin.) Sieltä ei ole edes kuvia, kun unohdin siinä kaikessa innostuksessa (ja väsymyksessä) ottaa niitä.

En ensinnäkään ole ikinä ennen ollut liikkuvassa 3D-elämyksessä, nähnytkin vain yhden 3D-leffan kotoisassa Finnkinossa, joten tää oli mulle jotain uutta ja ainutlaatuista. Ja niin ihmeellistä! Koko vajaan kymmenminuuttisen ajan oli sellainen olo kuin olisin ollut oikeasti avaruusaluksen puikoissa ja seikkaillut pitkin galaxeja. Olen aina tykännyt Star Wars -elokuvista – kiitos isoveljeni, joka aikoinaan taisi ekat leffat mulle näyttää – mutta en oo ikinä ollut mikään friikki niiden suhteen. Tämä kokemus oli kuitenkin ihan huikee, ja voin vaan kuvitella miten mahtava se olisi todelliselle Star Wars -fanille! Trippi oli niin hienosti tehty että en kestä. Mahdotonta selittää, se on itse koettava.

Niin kuin koko pirun Japanikin! Tää on niin mahtavan mieletön paikka, niin erilainen kuin mikään niistä maista ja paikoista, joissa oon ikinä käynyt, että pongahtaa kyllä kertaheitolla mun suosittelulistalla top kolmoseen, jopa ykköseksi tässä vaiheessa.

Disney-päivän jälkeen olimme aivan puolikuolleita, mutta hyvin onnellisia. Päivä oli niin mahtava, että ei kannata jättää tätä kokemusta välistä, jos täällä päin vierailee! Voisin lähtee heittää uuden kiekan Starspeederin kyytiin vaikka heti…

Huomatkaa miten hienosti oon omaksunut tän paikallisen poseeraustavan… 😀

Ps. Anteeks kun käytän liikaa sanaa huikea. Kaikki vaan on! (Paitsi edelleen tää päivä, mut reality check sit seuraavassa postauksessa… :D)

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla