Miksi aivoja pitäisi jumpata?

Monille lienee tuttu ajatus siitä, että lihaksia voi treenata erilaisten harjoitteiden avulla. Painoja nostelemalla hauis kasvaa ja vatsalihasliikkeillä saa sixpackin. Vähemmän tunnettu ja vähän hullunkuriseltakin kuulostava ajatus on aivojen treenaaminen. Aivot voi nähdä samanlaisena lihaksena kuin kaikki muutkin ja niitä voi treenata, jos ei aivan samanlaisilla harjoituksilla, niin ainakin tietyntyyppisillä harjoitteilla.

Alan asiantuntijat puhuvat usein kognitiivisista toiminnoista. Niillä tarkoitetaan erilaisia tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyviä prosesseja. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi havaitseminen ja tunnistaminen eli miten ihminen tunnistaa värejä, muotoja, esineitä tai kasvoja; erilaiset kielelliset toiminnot kuten kyky tunnistaa ja tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä; mutta myös ajattelu, päättely ja ongelmanratkaisu. Tieteellisissä tutkimuksissa on tosiaan havaittu, että kaikkia näitä prosesseja voi treenata ja niissä voi tulla aina vain paremmaksi.

 

Pitkään oli vallalla ajatus, että hermosolut eivät uusiudu, eivätkä ne mukaudu uuteen tilanteeseen. Nykyään kuitenkin jo tiedetään, että hermosolut voivat sekä uusiutua että muuttua erilaisten ärsykkeiden ansiosta. Hermosolut muuttuvat fyysisesti, kun niitä harjoitetaan uuden ärsykkeen kanssa toistuvasti. Vähän samaan tapaan kuin jokin vieraan kielen sana saattaa tuntua aluksi mahdottomalta lausua, mutta yhä uudelleen toistamalla sanan ääntämys lopulta muuttuu oikeaksi. Samoin aiemmin oli vallalla ajatus, että ‘vanhat’ aivot tai hermosolut eivät voi oppia uutta. Nykytiede on onneksi osoittanut tämänkin jo vanhentuneeksi ajatteluksi. Aivojen treenaamisessa on kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin, aivan kuin kaikessa muussakin harjoittelussa lopputulos kärsii, jos harjoituksia ei tee toistuvasti. Opittu unohtuu ja ‘lihaksen’ massa katoaa. Toisekseen, harjoittelussa on tärkeää käyttää harjoituksia, jotka on suunniteltu tietyn kognitiivisen toiminnon harjoittamiseen. Et siis voi vain napata mitä tahansa peliä, vaan tarvitset asiantuntijan suunnitteleman pähkinän. Onneksi netti on täynnä erilaisia sivustoja, jotka tarjoavat työkaluja harjoitteluun.

 

Muutamia perinteisempiä pelejä aivojen jumppaamiseen

 

Joku saattaa väittää, että aivojumppaa voi tehdä vain digitaalisessa muodossa. Heitä on hyvä kevyesti napauttaa olkapäälle rullalle käärityllä sanomalehdellä, jonka päällimmäisellä sivulla komeilee sanaristikko. Ristikot ovat miljoonien suosikki ja niiden täyttäminen voi todella auttaa sanojen mieleen palauttamisessa. 

Lisähaastetta ristikoihin saa asettamalla itselleen aikarajan. Hieman uudempi monien suosikki on Sudoku, eräänlainen sanaristikko numeroilla. Sudokun kerrotaan harjoittavan työmuistia (joudut pitämään mielessäsi useita numeroita yhtä aikaa), suunnitelmallisuutta (joudut suunnittelemaan etenemistäsi pelissä), visuaalista havainnointia (yhdellä katseella on nähtävä mikä numero puuttuu) ja joustavuutta (kun huomaat kirjoittaneesi ruutuun väärän numeron ja korjaat sen, käytät hyväksesi joustavuutta). Jos ehdottomasti haluat pysyä digitaalisessa maailmassa, saa sekä sanaristikoita että sudokuja pelattua kännykällä.

 

Monen suosikki lapsena on ollut värityskirjat. ‘Mitä!?’ saatat juuri nyt kysyä. Todellakin väritystehtävät ovat yksi erinomainen keino treenata aivoja. Pääasiassa värittäminen harjoittaa keskittymiskykyäsi. Lapsesta ja värityskirjasta tulee useimmiten hiljaa värikynien kanssa tuhertava lapsonen. Lapsen keskittyminen harvoin herpaantuu väritystehtävästä. Keskittyminen ei suinkaan ole ainut kognitiivinen toiminto, jota harjoitetaan väritystehtävillä. Valitessasi värejä kehität luovuuttasi ja ohjaillessasi kynää paperilla kehität motorisia taitojasi. Väritystehtäviä on saatavilla myös kännykälle tai tabletille. Nämäkin harjoittavat käden liikkeitä ja vaativat usein tarkempaa työtä kuin kynä ja paperi.

 

Kun olet treenannut näiden perinteisten pelien avulla kognitiiviset toimintosi huippukuntoon, voit haastaa itsesi vaativassa ja nopeatempoisessa Suomalaiset nettikasinot. Tätä korttipeliä pelataan kahdeksalla korttipakalla, muistettavaa siis riittää, mikäli haluat sille tielle lähteä. Sinulla on mahdollisuus veikata viittä eri kättä voittajaksi. Joudut tekemään päätökset silmän räpäyksessä. Tässä vain muutama esimerkki, millaisia taitoja Baccaratia pelatessa tarvitaan.

 

Muutamia aivojumppaan tarkoitettuja sovelluksia

 

Aivojumppaa on siis ollut olemassa jo kauan ennen kuin nuoriso osasi itse pukea. Perinteinen sanaristikko on erinomainen jumppaväline, mutta valitettavasti se harjoittaa vain yhtä ja samaa taitoa. Erilaiset kännykkäsovellukset ja nettisivut tarjoavat monesti laajan valikoiman pelejä kaikkien kognitiivisten toimintojen harjoittamiseen.

 

Erilaisia aivojumppasovelluksia kännyköihin löytyy pilvin pimein.

Harmillisen usein ne vain ovat englanninkielisiä. Aivojen treenaamisen kannalta vieraalla kielellä pelaaminen on tietenkin vain etu, jos englannin taito on jo valmiiksi hyvä. Tehtävä saattaa muodostua ylivoimaiseksi, jos kieli ei olekaan vielä riittävästi hallussa. Suomenkielisistä sovelluksista monipuolisin on Muistiliiton Aivoterveydeksi! -sovellus. Se sisältää tietopaketin aivojen ‘terveydenhuollosta’ ja aivoja aktivoivia pelejä. Siinä on myös kalenterimuistutus, joka muistuttaa aivojen jumppaamisesta joka päivä. Muita täysin suomenkielisiä yksinomaan aivojumppaan keskittyviä sovelluksia ei markkinoilta löydy. Englanninkielisistä mainittakoon tässä NeuroNation, Lumosity ja Elevate.

 

NeuroNation on jaotellut harjoitukset sen mukaan, minkä tyyppisiä niiden sisältämät tehtävät ovat. Sovelluksesta löytyy numero-, kieli-, päättely-, muisti- ja havaitsemisharjoitteita. Vaikka harjoitukset on jaoteltu näin, ei se tarkoita, että ne harjoittaisivat vain yhtä toimintoa. Esimerksiksi numerotehtävät treenaavat sekä matematiikan taitoja että ongelmanratkaisun ja loogisen ajattelun taitoja. Lumosity on mainituista englanninkielisistä sovelluksista vanhin. Toisin sanoen se on kerryttänyt eniten kokemusta ja hionut harjoitteitaan. Lumosity koostuu pienistä minipeleistä, joita pelataan erilaisena sekoituksena joka päivä. Sovelluksessa on tietenkin kehityksen seuraamista helpottava tilasto-osio, josta näet miten harjoittelusi on edistynyt. Elevate:ssa on selkeät kuvitukset ja kirkkaat värit, joka tekee siitä mukavan katsella. Kuten Lumosity, myös Elevate koostuu minipeleistä, joita sovelluksesta löytyy noin 30 kappaletta. Elevate myös nostaa vaikeustasoa automaattisesti, kun se huomaa harjoitteiden tulleen helpommiksi sinulle.

 

Muutama vinkki aivojumpan tulosten tehostamiseksi

 

Vaikka aivosi ovat jo tässä vaiheessa superkunnossa, on vielä muutama tapa, jolla voit virittää niitä aavistuksen paremmaksi. Monet tietävätkin terveellisen ruokavalion ylläpitävän aivojen toimintaa. Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän ruokavalio sisältää tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, sitä paremmin aivot voivat.

Alkoholia ei tietenkään tulisi käyttää ylenpalttisesti ja tupakointi on vain pahaksi aivoille. Tupakointi heikentää verenkiertoa. Veri tuo aivoille happea ja toimiakseen napakasti aivot tarvitsevat sitä. Ehkä hiukan yllättäväkin viime aikainen tutkimustulos kertoo fyysisen harjoittelun parantavan aivojen suorituskykyä. Fyysisen harjoittelun ei tarvitse olla hikitreeni kuntosalilla, vaan kävelylenkki naapurustossasi ajaa saman asian.

 

Minkä tahansa uuden asian oppiminen pitää aina yllä aivojen terveyttä. Jos osaat jo soittaa kitaraa, vaihda soitin ukuleleen muutamaksi päiväksi. Ala opiskelemaan uutta kieltä. Tutkimusten mukaan tehokkaimpia aivoja treenaavia harjoitteita on sellaiset, jotka ovat monimutkaisia, haastavia ja uusia. Haastaessasi aivosi tekemään asioita, joita ne eivät ole tottuneet tekemään, asetat ne uuden tilanteen äärelle, jossa niiden on kyseenalaistettava kaikki aiempi tieto. Ukulele on pienempi kuin kitara ja sen sointi täysin erilainen. Vaikka käsien liike on samanlainen kuin kitaran kanssa, soittimesta tuleva ääni saa aivosi yllättymään. Samanlaisen efektin saat aikaan, kun kirjoitat sillä kädellä, jolla et normaalisti kirjoita. Tehtävä on äärimmäisen vaikea aluksi ja se on sen tarkoituskin. Tehokkaimpia aivoharjoituksia ovat ne, jotka vaativat eniten. Eivät ne, jotka on helpoimpia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla