Päähenkilöt: Iida, ikääntyvä fitness-tähti/kauneusalan ammattilainen. Kake, 55-vuotias lisäravinnekonsultti.

Kake herää aamulla jazzkitaristi Svante Anderssonin treenikämpän kuluneelta sohvalta. Krapula on hirmuinen ja suussa maistuu kakka. Svante ja Kake tuntevat toisensa jo kouluajoilta.
Kun Svante aloitteli kansainvälistä uraansa, Kake toimi usein kitaristin roudarina. Tuolloin Svante soitti punkahtavaa rokkia The Wrestling Bastards-nimisessä yhtyeessä.
Bändi nautti kovaa kulttisuosiota erityisesti Berliinin underground-piireissä 1990-luvun alkupuolella. Myöhemmin Svante kiinnostui free jazzista ja muutti Liettuaan. 2000-luvulla kitaristi palasi takaisin Suomeen ja alkoi saada pitkiä apurahoja valtion säveltaidetoimikunnalta.
Jazzkitaristi tuijottaa krapulaisin silmin kannettavan tietokoneen näyttöä ja polttaa ketjussa tupakkaa.
”Ilta-Sanomien nettisivuilla on mielenkiintoinen otsikko."
”En tiedä haluanko kuulla."
”Intiimi hetki sian kanssa. Oulun poliisi otti oudon miehen kiinni ojasta."
”Melko radikaalia”, Kake myöntää.
”Ehdottomasti”, Svante köhii.
”Alakerrassa olis muuten aamupalaa, jos maistuu."
”Ei taida olla realismia juuri nyt”, Kake voihkii.
Kake suostuu kuitenkin ottamaan lasillisen appelsiinimehua. Svante keittää itselleen vahvaa kahvia.
Kake istuu sohvalle ja selailee Musa-lehteä vuodelta 1978. Kannessa poseeraavat Patti Smith, Frank Zappa, Blondie ja Mink DeVille.
Svante kaivaa hyllystä kirkkaan keltaisen CD-levyn, jossa lukee mustilla kirjaimilla:
MIND OF THE BEGINNER – Svante Andersson Sextet.
Kitaristi asettelee levyn CD-soittimeen ja säätää volume-nappulaa isommalle.
”Tää on meidän jazzyhtyeen uusin levy. Miltäs kuulostaa.”
Minuutin kuuntelun jälkeen Kake huutaa musiikin läpi.
”Melko radikaalia. Kuulostaa siltä kuin sikaa vietäisiin teuraalle.”
”Niin.. tämä nyt on tällaista vähän modernimpaa ilmaisua. Eihän tätä kukaan tietenkään osta, ainakaan omilla rahoillaan, mutta levy on tärkeä käyntikortti. Se voi avata meille uusia mahdollisuuksia.”
”Jos olemme onnekkaita, meidät valitaan Jazzliiton tukemalle kiertueelle syksyllä 2017. Viime kädessä kaikki riippuu tietenkin liiton taiteellisen toimikunnan päätöksistä. Liiton kiertueille oli jälleen erittäin runsaasti hakijoita. Olen kuitenkin alustavasti kuullut huhuja, joiden mukaan Jazzliiton hallituksen enemmistö suhtautuisi hankkeeseemme myönteisesti”, kitaristi aprikoi.
”Kuulostaa aika byrokraattiselta, vähän niin kuin Neuvostoliitossa", Kake ihmettelee.
”Niin.. moderni jazz nyt on tällaista marginaalitaidetta. Vaatii kuulijalta paljon perehtyneisyyttä, että pääsee sisälle tämäntyyppiseen ilmaisuun.”
”Onkos teillä kuinka paljon keikkoja Suomen rajojen ulkopuolella”, Kake tiedustelee.
”No viime vuonna oli kaksi. Yksi Saksassa ja toinen Bulgariassa. Mutta ei niistä mitään käteen jäänyt eli miinukselle mentiin. Onneksi saatiin matkakuluihin kuitenkin tukea Suomen ESEK:iltä, että päästiin ylipäätään reissuun.”
”Paljonkos sulla oli keikkoja yhteensä viime vuonna.”
”Odotas nyt, pitää vähän funtsia.”
Kitaristi miettii pitkään.
"Joo.. viisi keikkaa kaiken kaikkiaan, mutta oli siinä pari peruutustakin eli kolme yhteensä, jos tarkkoja ollaan. Onneksi on tämä viisivuotinen apuraha päällä.”
”No mikset laita sitä vanhaa rokkibändiä kasaan. The Wrestling Bastards oli kuitenkin ihan kohtalaisen suosittu yhtye Keski-Euroopassa aikanaan”, Kake ihmettelee.
”Ei onnistu. Enhän mä enää voi semmosessa paskabändissä soittaa. Multahan menis kokonaan maine ja jazzuskottavuus. Sitä paitsi.. jos tienaa liikaa fyrkkaa, apurahat lähtee”, kitaristi tietää.
”Eli veronmaksajat maksaa sun jazzharrastuksen.”
”No.. tavallaan joo, mutta me nyt ollaan samalla tämmösiä valonkantajia, jotka vie suomalaista kulttuuria maailmalle.”
”Kaks kertaa vuodessa.”
”Niin.. maailma nyt on mennyt koko ajan ikävämpään suuntaan. Taantumukselliset voimat vihaavat free jazzia.”
”Melko radikaalia. Taidan pysytellä lisäravinnebisneksessä. On tää jotenkin turvallisempi maailma. Ei tartte pelätä taantumuksellisia voimia eikä vieraiden valtioiden agentteja”, Kake pohtii.
Ulkona pyryttää. Kake kävelee kotiin. Naapurin Emmi tekee pihassa lumitöitä. Treenikämpällä jazzkitaristi Svante Andersson vääntelee tuskallisesti naamaansa ja harjoittelee skaaloja. Asteikot ovat erittäin monimutkaisia.

Illalla Iida ja Kake katsovat yhdessä Arnold Schwarzeneggerin vanhoja treenivideoita. Samaan aikaan Strömsössä Owe tekee pöytäkoristeen vanhasta suksesta. Kello 22.02 Kake nukahtaa ja Iida kutoo sukkaa. Elämä hymyilee.


Ei ylimakeaa – kiitos!

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla